Möja Kyrkviken

Klubisaarelta juhannusreissu jatkui kohti Möjan saaristoa. Tarkoituksena oli tehdä ensin lyhyt pysähdys Möjan Kyrkvikenissä sijaitsevaan ruokakauppaan, sillä bunkrauksessa ei osattu ennakoida kahvimaidon kulutusta riittävällä tarkkuudella. Tämän seurauksena veneen kahvimaitovarannot olivat päässeet laskemaan hälytysrajan tuntumaan. Aikaisempina vuosina veneeseen on lastattu varakahvimaidoksi riittävä määrä lämpimässä pitkään säilyvää UHT-maitoa, mutta Ruotsissa tätä kätevää elintarviketta ei myydä. Erikseen sitä kysyin Arningen jättikokoisen ICA:n meijeriosaston vastaavalta. Hän kyllä tiesi sitä myytävän sekä Suomessa että Espanjassa. Pulverimaidollako ruotsalaiset pitkänmatkan veneilijät juovat kahvinsa?

Saavuimme perille pohjoisen suunnasta ja oikaisimme Möjan ja Södermöjan välisen salmen läpi. Kapean salmen rannat olivat täynnä mökkejä ja salmessa oli oma, aivan erityinen tunnelmansa. Mikäli reitinvalinta puoltaa salmen läpi oikaisua, kannattaa tilaisuus ehdottomasti käyttää hyväksi! Salmessa on myös veneilijöiden polttoaineasema.

Möja on iso saari, jossa on noin 250 ympärivuotista asukasta sekä lukuisa määrä kesämökkejä. Kyrkvikenissä on kolme ravintolaa sekä hyvin varustettu ruokakauppa. Emme viipyneet Möjassa montaa tuntia, vaan jatkoimme matkaa kohti varsinaista tavoitettamme, alle mailin päässä Kyrkvikenistä sijaitsevaa Ostholmenia.

Lyhyestä matkasta huolimatta harhauduimme lahteen, jossa sijaitsi Kungliga Motorbåt Klubben:in saarisatama. Sinne oli pakkautunut juhannuksen viettoon häkellyttävä määrä valtavan kokoista moottorivenekalustoa. Suurimmat olivat sen verran isoja, että en tiennyt sellaisia edes olevan Tukholman seudulla. No ei näköjään raha ole maailmasta loppumassa. Teimme tyylikkään U-käännöksen ja jatkoimme matkaa kohti Ostholmenia.