<>

<>

sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Operaatio sprayhoodin puhdistus

Tänä viikonloppuna on pesty pyykkiä, ikkunoita, lasten takkeja - ja sprayhood. A on aloittanut veneen keväthuollot ja niitä näyttää olevan luvassa vain kohtuullinen määrä. Homma alkoi vieläkin epätasaisesti lämmittävän lämmityslaitteen ilmaamisella. Siinä lopputulos oli kohtuullinen, joskin Webaston käynnissäpysymisen kanssa oli vähän haastetta. Kiteytynyttä dieseliä ehkä talven jäljiltä käyntiä haittaamassa? Muita huoltolistalle tulevia asioita olivat normaalien pesujen, vahausten ja letkujen kiinnitysten lisäksi vain takakannen suihkun termostaatin vaihto ja sprayhoodin kuuraus. Tänään kävimme pihalla tuon viimeisimmän kimppuun.

Kutsuin koko viime kesän sprayhoodin väriä beigeksi, mutta pesun jälkeen taidan olla sitä mieltä, että se on ehkä alun perin ollut valkoinen. Nyt vahamaisempi yläpinta sai Hempelin kuomupesun avulla uuden värin, mutta alapinnan homepilkkuja en saanut pois edes kloriittikäsittelyllä. Lopputuloksen onnistumisen kannalta ylitsepääsemätön este olivat myös nuo kuvassa näkyvät saumat, joita ei pääse puhdistamaan muuta kuin ompeleet ratkomalla. Tämä kesä siis mennään tällä valko-beige likasaumaisella versiolla ja ensi talvena esimerkiksi kehuttu Kuopiolainen Va-Varuste Oy saa tehdä meille uuden sprayhoodin. Ei muuta kuin silmä kovana eri värivaihtoehtoja vertaamaan meriolosuhteissa jahka saadaan paatti vesille. Valkoista toisintoa ei ainakaan tehdä, mutta ehkä tumma navy olisi hyvä.

lauantai 27. huhtikuuta 2013

Kiitos blogitunnustuksista!

Sain viime viikolla kolmelta kanssabloggaajalta tunnustuksen Virtauslangalle. Lämmin kiitos niistä!

I love your blog - tunnustus tuli Puolimatruusi seilaa -blogin ullao:lta. Hänen blogissaan on myös tunnustuksen pelisäännöt, klik.

Liebster Blog -tunnustus tuli niinikään ullao:lta, mutta myös Viherrykseltä, joka kirjoittaa Purjeen Viemää -blogia sekä Tuulta ja tyrskyjä -blogia kirjoittavalta Anskulta. Liebster Blog -tunnustuksen säännöt (klik) sisälsivät myös kysymyksiä.

Viisi asiaa, joita tarvitsen päivittäin?
Sosiaalista vuorovaikutusta läheisteni kanssa, ruokaa (mielellään jonkun kotikeittiössään valmistamaa), vähintään pienen tiedonmurun ympäröivästä maailmasta, kahvia ja hampaiden harjauksen.

Viisi kirjaa, joita suosittelen muille?





Viisi materialistista lahjatoivetta?
Valkoiset Spinlock -pelastusliivit, Fazerin sininen suklaalevy, kasvihuoneen kastelujärjestelmä, Cobb -grilli tykötarpeineen ja nahkainen rannekoru.

Viisi paikkaa jossa haluaisin käydä?
Sandskär (saari Pohjanlahden perukoilla), New York, Douro -joen laakso, Sisilia ja HongKong.

Viisi adjektiivia, jotka kuvaavat minua?
Sitkeä, empaattinen, toimelias, päämäärätietoinen ja esteettisistä asioista pitävä.

Viisi lempiruokaani?
Pasta eri tavoin valmistettuna, perunapiirakat, briejuusto-mansikka salaatti, tiramisu ja tuoreet marjat sabayon -kastikkeella.

Viisi elämänohjetta?
Annan yhden, joka on minusta aika "iso". Sopii maa- ja meriolosuhteisiin.
Hyväksy tyyneydellä asiat, joita et voi muuttaa. Keskity niihin asioita, jotka koet tärkeäksi ja joihin voit omalla toiminnallasi vaikuttaa.

Blogitunnustuksen haluan antaa näille blogeille:
Suwenan purjehdusseikkailut
Luuvartti
Tämän enempää en tällä kertaa jaa tunnustuksia, vaikka niitä ansainneita blogeja olisi montakin. Suurin osa blogeista, joille tunnustuksen haluaisin antaa ovat jo sellaisen saaneet. Mainitsemani kaksi blogia ovat erityisesti purjehdusmatkoja kuvaavia ja toivon, että alkavana purjehduskautena saamme taas kiinnostavaa luettavaa niiden kautta.

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Majakkasaari: Ulkokalla ja Maakalla

Kallankarit eli Maakalla ja Ulkokalla sijaitsevat Kalajoen edustalla. Kalastajayhteisön asuinpaikkana toimineille saarille on Ruotsin vallan aikana myönnetty oikeus itsenäiseen paikallishallintoon. Säädösten mukaisesti mökkien täytyy noudattaa ulkoisesti yhtenäistä linjaa, eikä katoille saa esimerkiksi asentaa antenneja. Vierailtuamme Maakallassa tästä riitti lasten kanssa pitkän aikaa filosofista keskustelua hallinnosta ja demokraattisesta päätöksenteosta.
Ulkokallaan emme tällä matkalla poikenneet, vaikka itse majakka sijaitsee siellä.

Maakallassa ihasteltavaa riitti. Saaren keskipiste onkin majakan sijaan kaunis paanukattoinen puukirkko. Mitkä rappuset!
Maakallassa on edelleen tiivis kalastajien yhteisö. Olimme kuitenkin harmissamme kalastajien puolesta, kun siikasaalis oli viime kesänä vähissä. Meitä se kirpaisi vain sen verran ettemme saaneet kalaa illalliseksi vaan jouduimme tyytymään veneen jääkaapin antimiin.

Vierailijat toivotettiin saaren yhteiseen saunaan tervetulleiksi paikallisten jälkeen. Löylyt autenttisessa saunassa täydellisellä näköalalla maistuivat makoisilta purjehduspäivän jälkeen.

perjantai 19. huhtikuuta 2013

Trossi - 70€:n hyvä ostos

Veneseuramme järjesti viikolla aina ajankohtaisen teemaillan meripelastuksesta. Asiantuntijana puhumassa oli paikallisen Merivartiostoaseman edustaja. Itse en päässyt mukaan, mutta opitussa riitti puhuttavaa pitkälle iltaan, kun A palasi tilaisuudesta. Taas tuli todistettua, että luulo ei ole tiedon väärti.
kuva
Harhaluulo 1
Jos vene joudutaan jättämään, veteen kannattaa mennä vähissä vaatteissa. EI kannata. Jos on aikaa, niin vaatetta kannattaa pukea päälle reilusti. Suurin uhka veden varaan jouduttaessa on hypotermia, myös elokuussa vesien ollessa lämpimimmillään.
Harhaluulo 2
Vedessä kellutaan selällään. EI, vaan sikiöasennossa, jotta lämmönhukka on mahdollisimman pieni.
Harhaluulo 3
Hätäraketin ampuminen on helppoa. EI ole. Raketteja on olemassa kahta mallia ja molempien ampuminen vaatii harjoittelua (ilman että riskinä on raketin ampuminen veneeseen). Harjoituksia voi järjestää jos siihen hakee kirjallisen luvan Merivartiostolta. 
Harhaluulo 4
Ruotsissa veneiltäessä pitää muistaa soittaa Ruotsin pelastusviranomaiselle. EI tarvitse. Suomeen Merivartiostoon voi hätätilanteessa soittaa myös Ruotsin puolella veneiltäessä. He kuulemma "neuvottelevat Göteborgin kanssa" kuka tulee apuun.
Jotakin sentään tiesin ennestäänkin.


Merivartiosto pelastaa ihmisiä ja ympäristöä, ei kalustoa. Olisi kuitenkin varsin ikävää, jos konerikon kohdattua pitäisi ihmetellä, että pitäisikö rantaan meloa vai mitä. Siksipä Trossi ja vapaaehtoistoimintaan perustuva Meripelastusseura on niin hieno juttu. Investoimalla 70 euroa Trossimerkkiin ja Meripelastusseuran jäsenyyteen veneesi hinataan maksutta lähimpään satamaan matkan keskeytyessä. Toivon että meidän 70 euroa menee tänäkin kesänä vain ja ainoastaan Meripelastusseuran toiminnan tukemiseen.

keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Vettä (kengässä)

Terveiset iltalenkiltä. Tuli otettua tuntumaa veteen. Enemmän ei-suunnitellusti kuin suunnitellusti. Päätin suhtautua tilanteeseen kuitenkin positiivisesti, kun vedessä on kyse SELVÄSTÄ kevään merkistä. Lenkkireitillä eteen tuli koko kävelytien levyinen lammikko, jonka läpi kahlaamiseen kuivin jaloin olisi tarvittu vähintään Hunterit. Hai -saappaiden varsi ei olisi riittänyt.

Minähän ajattelin (lenkkarit jalassa), että otanpa sitten reitin tuolta hangen puolelta. Alku meni hyvin, mutta mielessä ei käynyt, että hangen allakin voi olla näihin aikoihin vuodesta vettä.  Niinpä olinkin pian nilkkojani myöten sulamisvedessä. Onneksi oli sentään märkänäkin lämmittävät villapohjasukat niiden litimärkien lenkkareiden sisällä. Ja pian positiivisuus kasvoi entisestään kun näin, että huoltofirman setä asetteli paikoilleen uimarannan viereen jäätelökioskia! Kyllä se kesä vielä tästä tulee.




tiistai 16. huhtikuuta 2013

Majakkasaari: Kylmäpihlaja

Ensimmäinen matkallemme osunut majakkasaari oli Kylmäpihlaja. Saaren majakka ei ole järjin vanha, vain 60 vuotta. Aikanaan saari oli luotsien tukikohta, mutta nykyisin saaren pysyvimmät asukkaat ovat siivekkäitä.


Osuimme viime kesänä Kylmäpihlajaan ajankohtana, jolloin saareen oli mahdollista tutustua opastetulla kierroksella. Oppaan tarinat avasivat saaren ja ylipäätään Rauman merenkulun historiaa mielenkiintoisella tavalla. Tarinan mukaan saarella asuneet ovat piirtäneet kallioon erilaisia kuvioita. Tämän kruunun sanotaan olevan peräisin Ruotsin vallan ajoilta, 1700-luvulta.


Kylmäpihlaja ja muitakin Selkämeren saaria esitellään upeasti videoiden avulla täällä. Saarella on myös omat webbisivut.

Majakka on avattu yleisölle 2001 ja siellä on mahdollista majoittua. Majakan ravintola vaikutti varsin houkuttelevalta ja viime kesänä kävijöitä ilahdutti myös sataman tuntumassa esillä ollut valokuvanäyttely. Saarelle pääsee paitsi omalla veneellä, myös vesibussilla Raumalta. Kylmäpihlaja on ehdottomasti sarjassa "menisin uudestaan".

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Erään pentterin varustelista

Innokkaan kotikokin yksi huolenaihe venettä hankittaessa oli pentterin varustus. Miten ruoanlaitto poikkeaa kodin olosuhteista, millaiset tarvikkeet olisivat hyödyllisiä ja miten keksiä hyviä veneolosuhteissakin toteuttamiskelpoisia resptejä?
No - pienellä mielikuvituksella ja soveltaen kaasu-uunilla, kaksiliekkisellä kaasuliedellä ja tilavalla kylmäboxilla varustetussa pentterissämme pystyy tekemään vaikka millaisia ruokia. Onnistumisia keitoksissa koettiin useita ja epäonnistuminen tuli vastaan, kun yritimme tehdä jäbäH:n rakastamia pasteijoita kaasu-uunissa. Maku hyvä, ulkonäkö litsahtanut. Mustikkapiirakasta uunimme teki sen sijaan varsin makoisan.
Pentterin varustelu riippuu varmasti ruuanlaittotyylistä ja innostuksesta. Alla varustelistaa, jonka ohjaamilla hankinnoilla ruokailut onnistuivat varusteiden puolesta nelihenkisellä perheellämme pidemmälläkin venereissulla.
Ruuanvalmistus
- 1,5 litran kattila
- 3 litran kattila (erityisen tarpeellinen pastan- ja perunansyöjille)
- pienehkö paistinpannu
- vesipannu
- leikkuulauta
- veitset: kokkiveitsi, pienempi veitsi ja kuorimaveitsi
- siivilä - saatavilla on kivoja kokoon taitettavia siivilöitä, esimerkiksi silikonisia
- sekoituskulho tai pari - jos löydät pienehköjä kannellisia kulhoja, niin ne sopivat myös (kylmä)säilytykseen
- valkosipulinpuristin, teesihti, sakset, juustohöylä, paistinlasta, pari sekoituskauhaa ja spagettikauha
- raastin
- uunivuokia 2 kpl (piirakkamalli ja korkeampireunainen suorakaide)
- "Silppuri" tai "pikakokki" eli pyöritettävä, erilaisilla terillä varustettu laitos, jolla voi pilkkoa ja vatkata kermaa (meillä oli Tupperwaren tällainen)
- kahvinkeittovälineet + termoskannu
Perinteisen kahvinsuodattimen käyttäminen tuntui veneolosuhteissa turhan hankalalta. Päädyimme pressokeittimen ja EvaSolon kahvinkeittimen käyttäjiksi. Niiden kanssa ei tarvitse pelätä kuuman veden läikkymistä.
Astiat ja tarjoilu
- juomakannu, leipäkori ja tarjotin
- matalat ruokalautaset, aamiaslautaset, mukeja ja laseja omien tottumusten ja tarpeiden mukaisesti
- keitto- / jugurtti- / muro- / jälkiruokakulhot
- ruokailuvälineet oletetun ruokailijamäärän mukaan
- salaattikulho + salaattiottimet
- pippuri- ja suolamylly
- PALJON astiapyyhkeitä
- tiskausvarusteet, ruokailuvälineiden valutusteline ja astiankuivausteline
Meillä astiapyyhkeet tahtoivat olla jatkuvasti märkiä ja viikon reissulla 8 pyyhettä ei ollut yhtään liikaa. Tämän kevään HM:n mallistosta löytyi meriteemaan sopivia astiapyyhkeitä ja kala-aiheiset luutut.


Muut tarvikkeet
- muovipusseja, pussinsulkijoita, folio ja leivinpaperi
- 2 juomavesiastiaa (10l)
- tarpeen mukaan mausterasioita ja kuivien ruoka-aineiden säilyttämiseen sopivia tiiviitä astioita
Tuunasin tähän tarkoitukseen Innocent -smoothiepurkeista säilytysputelit. Vielä tyylikkäämät saisi jos hankkisi vanhanaikaisen mustalle pohjalle kohokirjaimia tekevän tarrakirjoittimen.
Esteettisiä arvoja ei sovi unohtaa myöskään veneessä ruokailtaessa. Niinpä meidän paatissa on mukana valikoima erilaisia merihenkisiä servettejä. Täydensin varastoja juuri Hullujen Päivien kankaisilla ruutulautasliinoilla ja ruokopunoksisilla lautasliinarenkailla. En ajatellut veneessä kyllä servettejä pestä, joten ehkä ne paperiset silti ovat useammin käytössä...


Mitä jäi viime kesänä uupumaan? Ajattelin korvata tuon pikakokin sauvasekoittimella, jossa on vatkainosa. Sen käyttö on tietysti mahdollista vain silloin kun olemme kiinni maasähkössä. Lisäksi etsinnässä on tarjotin, jossa on liukumaton pinta. Lasit hankimme polykarbonaattisena (esim. Clas Ohlsonilta saa edullisesti) ja muut astiat melamiinisena (astioistamme lisää). Ensi kesäksi hankintalistallani on myös parin desin oikeat lasit, jotka mahdollistavat kuumienkin juomien tarjoilun. Yhteen vetäen pentterin varustuksesta voisi sanoa, että varusteet kannattaa hankkia oma kokkaustyyli tunnistaen. Vähemmälläkin kyllä pärjää ja jos tilat sekä oma into kannustavat pentterin voi varustaa hyvinkin kattavasti.

tiistai 9. huhtikuuta 2013

Majakkasaari: Tankar

Viime kesän reissulta jäi ajatus tehdä vähän tarkempaa blogipostausta muutamasta majakkasaaresta, joissa pysähdyimme. Yksi välisatamistamme oli Kokkolan edustalla sijaitseva Tankarin saari.
Saarella on 1889 rakennettu majakka, jonka sanotaan Gustave Eiffelin arkkitehtitoimiston suunnitelleen. Totta tai ei, majakassa on kuitenkin ranskalaista alkuperää oleva valolaite. Mitä se sitten tarkoittaakaan, prismastoa vai valonlähdettä...
Saarella on kesäaikaan hyvät palvelut: kahvila, kesähotelli ja museoaitta miljöön aikaisempia vaiheita esittelemässä. Saaren vaiheista on olemassa mielenkiintoisia tarinoita. Niitä on koottu Kokkolan matkailusivuille.
Veneilijälle saari oli mitä oivallisin välietappi. Jopa kalaa olisi rannalle sijoitetuissa savustuspöntöissä voinut savustaa.


Jos haluat tutustua majakkaan sisältä, voit tehdä sen YouTubessa tai ensi kesänä Tankarin Majakkapäivinä.

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Oppia aloittelevalle purjehtijalle

Mitä purjehtijan täytyy osata? Paljonkin - sanoisin yhden kesän kokemuksella. Lajina minua purjehduksessa viehättää monipuolisuus ja lähes loputon haastavuus. Haastetta luo luonto sää- ja keliolosuhteineen. Lohdullista on kuitenkin, että alkuun pääsee matalalla kynnyksellä eikä kaikkea tarvitse tai voi osata heti. Ja oppia saa, kun sitä osaa hakea. Yhden purjehduskesän jälkeen tuntuu, että taitojen kehittyessä kasvaa myös ymmärrys siitä kuinka vähän oikeastaan purjehduksesta ymmärtää. 




Jakaisin purjehduksessa tarvittavan osaamisen raakasti kahteen osaan: purjehdustaitoon ja navigointiin. Purjehdusseurat järjestävät purjehduskouluja, joissa opetellaan itse purjehdusta ja veneen käsittelyä yhdistellen teoriaa käytäntöön. Yksi keino varmistua koulutuksen laadusta on käyttää Purjehduksenopettajat ry:n auktorisoimia purjehduskouluja. Aloittelijasta eteenpäin on tarjolla tason mukaista opetusta. Me osallistuimme aloittelijoille tarkoitetulle purjehtijakurssille viime keväänä. Koulutus tuli tarpeeseen minulle, joka olin täysin noviisi purjehtija. Toisaalta myös A oli varsin tyytyväinen koulutuksen antiin, vaikka hän oli purjehduksen perusteisiin tutustunut jo vuosia sitten seilatessaan isänsä kanssa ennen aikuisikää.
Toinen käytännön taitojen tukipilari on navigointiosaaminen. Purjehduskurssilla meripäivinä törmäsimme ensimmäistä kertaa siihen käytännössä. Rehellisesti sanoen olisin ollut täysin pihalla koko hommasta ellen olisi opiskellut asiaa teoriassa talvikaudella saaristo- ja rannikkolaivurikursseilla. Vaikka veneessämme on GPS-karttaplotteri ja tutka, teemme kartalla aktiivisesti merkinnänpitoa. Tutuilla reiteillä tämä käytäntö pääsee vähän lipsumaan, mutta vieraammilla vesillä koen myös perinteisin keinoin navigoinnin hyvin tarpeelliseksi.


Viestintään eli Itämeren oloissa käytännössä VHF-radion käyttöön on myös olemassa omat säädöksensä ja kurssinsa. A on suorittanut SRC-tutkinnon ja saanut siten rannikkolaivurin radiotodistuksen. Tämä oikeuttaa käyttämään veneen VHF-radiota. Minulle tämä maailma on jäänyt vieraaksi, mutta jospa tulevana kesänä pääsisin hieman VHF-maailmaankin tutustumaan.
Tämän talven ajan purjeveneilyssä tarvittavat taidot ovat olleet lepotilassa, joten nyt lienee oikea aika alkaa kerrata navigoinnin perusjutut, paalusolmu, väistämissäännöt ja muutama muu viimeistään vesille laskun jälkeen tarvittava asia.

perjantai 5. huhtikuuta 2013

Pikaruokaa maalla tai merellä: spaghetti con aglio e olio

Ruuanlaitto on kivaa. Kiireessä ja nälässä valmista täytyy tosin saada nopeasti. Kaltaiselleni valmisruuan vastustajalle onkin lämmityseväiden sijaan muodostunut kokoelma pikaisesti valmistuvia vakioreseptejä, joita hyödynnetään niin kotona kuin veneellä. Yksi tällainen on spagetti valkosipulilla, chilillä, parmesaanijuustolla ja oliiviöljyllä ryyditettynä.
Herkku valmistuu näin: keitä neljälle henkilölle sopivasti spagettia runsaahkosti suolatussa vedessä. 7,5 minuuttia on sopiva keittoaika esimerkiksi Barillan spagetille. Spagetin kiehuessa kuullota reilussa puolessa desissä oliiviöljyä kolme tai neljä valkosipulinkynttä viipaloituna sekä maun mukaan (meillä yleensä vajaa yksi) chiliä silputtuna. Kun spagetti on kiehunut, valuta se lävikössä ja pyörittele tarjoiluastiassa, tai veneoloissa kattilassa, sekaisin öljy-valkosipuli-chiliseoksen kanssa. Mausta oman maun mukaan suolalla, rouhitulla mustapippurilla sekä parmesaaniraasteella. Mukaan voit heittää vielä silputtua tuoretta basilikaa. Veneessä toimii mainiosti myös kuivattu chili rouhittuna tuoreen sijaan. Tämän ruuan hyvä puoli veneessä on se, että vain parmesaanijuusto on jääkaappitavara. Juomaksi veneessä vaikka sitruunavettä ja kotona vaikka omena-inkiväärimehua. Herkullista viikonvaihdetta!

tiistai 2. huhtikuuta 2013

Veneilijän rentoiluasut

Kun purjehdusta harrastaa retkeilynä, oleiluna ja vapaa-ajanviettotapana mukaan tarvitaan muutakin kuin kansivaatteet. Yksi mukavimmista asioista purjehduspäivän jälkeen on rentoilu ruuan ääressä. Päivälämpötilasta huolimatta veneessä tahtoo auringon laskiessa tulla viileä. Ainakin näillä leveysasteilla. Silloin collegevaatteet astuvat kuvaan.

Perheemme on selvästikin mieltynyt Hollisterin mallistoon. Sen värimaailma ja lokkilogo on kuin tehty veneilijälle. Toistaiseksi Hollister -hankinnat Suomessa ovat nettikaupan varassa. Lähin putiikki löytyy Tukholmasta. Nuorison suosikki puolestaan on OnePiece.


Varpaani palelevat helposti, eikä veneen lattialla nautita lattialämmöstä. Siksi äidin neulomat pitkävartiset sukat ovat veneilyvarusteiden aatelia. Samoin suosikkini: karvapohjaiset flipflopit. Ajatuksena nuo kuulostavat varsin oudoilta, mutta käytännössä ne pitävät jalat lämpiminä ja tuntuvat unelmanpehmeältä paljaille varpaille.


Yöpakkaset pitävät vielä lämpimät vaatteet mielessä, mutta toivo ensi kesän lämpimistä purjehdus- ja uimakeleistä elää vahvana. Kaiken järjen mukaan vuoden keskilämpötilaan täytyy saada kylmän alkuvuoden jälkeen roima korjaus ylöspäin.