Kolme aurinkoista päivää, yksi tähtikirkas yö

Perjantaina otimme jälleen työpäivän jälkeen nopean startin venesatamasta, tällä kertaa kohti Iin Röyttää. Aurinkoisten ja lämpimien sääennusteiden houkuttelemina veneitä saapui Röyttään runsaasti.

Aurinko lämmmitti päivät kesäisen lämpimiksi elokuun loppupuolellakin. Se mahdollisti shortsipurjehdukset sekä meno- että paluumatkoille, mikä onkin ollut tänä kesänä varsin harvinaista herkkua. Hauskana yhteensattumana satuimme samaan laituriin S/Y Mamarosa ja Our Cat at Sea -bloginpitäjien kanssa. 

Röytän lauantaita voisi luonnehtia lämpimän aurinkoiseksi ja kiireettömän leppoisaksi kesäpäiväksi merellisessä ympäristössä. Mitäpä sitä veneilijä muuta toivoisi.




Paitsi tietysti upean päivän kruunaavaa kesäiltaa auringonlaskuineen. Sellaista emme osanneet edes kaivata, mutta luonto tarjosi parastaan. 

Illan pimetessä tunnelma satamassa oli jotenkin välimerellinen. Laiturit olivat täynnä veneitä, ihmisiä oli liikkeellä ja iloista puheensorinaa kuului tähtitaivaan alla.

Kaikenkaikkiaan upea viikonloppu. Kolme aurinkoista päivää, yksi tähtikirkas yö. Paljon kesämuistoja talven varalle.

Seaman's sunset

Kuten edellisessä postauksessa mainitsin, saavuimme Hailuodon Marjaniemeen juuri upean auringonlaskun aikaan. Ajaessamme sisään satama-altaan kapeasta suuaukosta näin aallonmurtajan päässä valokuvaajan tallentamassa huikaisevaa taivaanrannan väriloistoa. Koska sisääntuloreittimme kulki juuri auringonlaskun ja kuvaajan välistä, arvelin veneemme saattaneen tallentua joihinkin otoksiin. Arvaukseni osui oikeaan.

Mikko Leinonen, Seaman's sunset:

Viikon loma viikonlopussa

Sääennusteet enteilivät aurinkoisia kelejä, joten viikonloppusuunnitelmamme oli selvä: Hailuodon Marjaniemeen. Perjantaina saimme köydet irti hetikohta töiden jälkeen. Tämän kesän trendin mukaisesti tuuliennuste piti suunnan suhteen paikkaansa, mutta oli määrän suhteen alakanttiin. Aivan viimeisiä muutamaa mailia lukuunottamatta saimme jytkyttää koneella koko matkan 9m/s vastatuuleen ja terävään vasta-aaltoon. Voisihan sitä mukavamminkin purjeveneellä matkustaa, mutta toisaalta aurinkoisessa säässä sain muutaman reippaamman roiskahduksen tarttumaan muistikortille.

Perille Marjaniemeen saavuimme juuri auringonlaskun aikaan. Mantereelta illasta saapunut pilviverho oli käsittämättömän hienon näköinen auringonlaskun valaistessa sen alhaalta.

Hyvin nukutun yön jälkeen hitaan rauhallisen veneaamun täydensi aamulenkki ja -jooga upeissa rantamaisemissa.

Lauantaipäivän pääohjelmanumeroiksi riittivät hyvin päiväkahvit rannalla päivätorkkuineen, sauna ja auringonlaskun seuraaminen pilvettömään mereen. Näky johon ei ihan heti kyllästy.

Sunnuntaina heräsimme lähes tyyneen keliin ja satama tyhjeni nopeasti meidän vielä syödessä aamupalaa.

Puolenpäivän aikoihin meidänkin oli lopulta tunnustettava tosiasiat ja suunnattava kotia kohti. Sääennusteet pettivät tälläkin kertaa. Ennustettu kevyt vastatuuli koko paluumatkalle olikin täysin purjehdittavissa kääntyen loppumatkasta takatuuleksi. Mikä positiivinen yllätys!

Kannella nautitun merilounaan jälkeisessä heikotuksen tilassa oikaisin itseni peräpenkille ja katselin taivaalla olevia pilvimuodostelmia. Sisäinen pilvikuvaajani heräsi.

Kotisaunan lauteilla totesin viikonlopun Marjaniemessä vastaavan hyvinkin viikon lomaa jossain muualla. Enkä liioittele nyt yhtään.

Veneilykesän hoksauksia Ruotsin rannikolta

- Tänä kesänä ensi kertaa kokeilemamme yli vuorokauden mittaiset legit avomerellä tuntuivat sopivan meille hyvin. Niitä ei siis kannata turhaan vältellä, vaan kokeilla rohkeasti.

- Elämänlangat ja valjaskoukut osoittautuivat hyväksi hankinnaksi. Pitemmillä legeillä pystyi nukkumaan rauhassa kun tiesi yksin kannella olijan olevan kiinni veneessä.

- Virsikirjalla ajo opeteltiin vasta tänä kesänä sopivien myötätuulien kannustamana. Varsin käyttökelpoinen purjeasetus, mutta isommassa aallokossa genoa tuppaa läpsymään. Preventteriköysi estää puomin heilahtelut ja vähentää kalustovaurioita mahdollisessa vahinkojiipissä. Virsikirjalla ajaminen vaati tarkkaavaisuutta ratti- tai pinnahenkilöltä, sillä emme kokeilleet autopilotin soveltuvuutta virsariajoon. Onnistuisikohan autopilotilla virsarin ajattaminen vakiotuulikulmaan? Pitänee kokeilla joskus sopivissa olosuhteissa.

- Weberin Go-Anywhere kaasugrilli on erittäin toimiva venekäytössä.  Grilli toimii joko pienillä kaasupatruunoilla tai käyttämällämme kaasupulloadapterilla. Sotkevien ja herkästi kostuvien grillihiilienkään kanssa ei tarvitse olla tekemisissä. Grilli vie vain vähän tilaa, grillaustulos on erinomainen ja pinta-ala riittää hyvin neljän hengen grilliherkkujen valmistukseen.

- Veneellä on hyvä ottaa päiväunia.  Yllätyyys! Määritelmällisesti päiväunet tarkoittavat unitilaan vaipumista, lyhyttäkin sellaista. Tämän kesän ennätyksekseni jäänevät neljät päiväunet yhden päivän aikana, mikä on huolestuttavat 20% vähemmän kuin viime kesän ennätys (viidet päiväunet).

- Kuuluisa lounatuuli loisti tänä kesänä poissaolollaan. Tuulet olivat yleensä ennusteita kovempia sekä jostain syystä vastaisia. Ei hyvä. Nostalgian nälkäiset voivat hankkia korvamatonsa TÄSTÄ LINKISTÄ.

- Tämän kesän säätiloihin sopivan aforismin kuulimme eräältä kipparilta Vaasassa: ”Kelitkin paranee, kun juopottelee tarpeeksi kauan”. Lausahdus on kuulemma Alppien suunnalta kotoisin.

- Sonera Sopiva –liittymä on loistava valinta Ruotsissa ja Baltian maissa veneileville. Sama kiinteä datahinta, tosin ulkomailla max 5Gbyte datansiirtorajoituksella (25eur/kk). Toimi hyvin nuorison tyytyväisenä pitämiseen.

- Ruotsissa suihkut ja pesukone toimivat tyypillisesti 5skr tai 10skr kolikolla. Niistä oli pulaa tänäkin vuonna. Purkaessamme tavaroita veneestä kotisatamassa löysin viimevuotisen ison pussillisen kyseisiä ruotsalaisia kolikoita… No, tarvinnemme niitä taas ensi kesänä.

- Sosiaaliset ruotsalaiset veneilijät haluavat ohittaa lähietäisyydeltä. Avomerelläkin. Ennen kuin tämän hoksasi, ihmetteli haluaako vastaantuleva tahallaan törmätä vai mikä tässä nyt oikein on jujuna?

- Suomalaiset ovat myyneet ja myyvät toivottavasti edelleen ruotsalaisille ilahduttavan paljon moottoriveneitä. Suosituimpia tunnistamiani merkkejä näkyivät olevan Yamarin, Buster ja Aquador.

- Ruotsalaiset tuntuvat valitsevan perämoottorinsa lähinnä suositusalueen ylälaidasta, joten harrastukseen ollaan selvästi valmiita panostamaan hieman enemmän.

- Avomerellä Högakustenin edustalla näimme todennäköisesti periskoopin ensin veneen sivulla ja jonkin ajan päästä veneen takana. Kävivätköhän kuvaamassa rekisteritarramme veneen sivulta sekä veneen nimen ja kotipaikan veneen takaa? Ehkäpä tallensivat moottorimme äänen tiedostoihinsa tunnistetietojen kera? Vedensyvyys oli niillä main 100 – 160m ja Ruotsilla on viisi sukellusvenettä, joten periskoopin näkeminen sillä alueella on teoriassa mahdollista.

- Olen kovin perso mätitahnalle, joten Ruotsissa veneillessä täytyy kaupasta etsiä kyseisen herkun uusia  makuvariaatioita. Tänä kesänä tutustuin kahteen eri makuun: Kalle’s dill sekä hieman vahvemman makuinen Kalle’s Guld. Suolaisen herkun kaveriksi leivän päälle sopii erinomaisesti periruotsalainen räksallad. Nam! Sikäli erikoisia ruotsalaisia herkkuja ovat, että ei taida turska eikä katkarapu elellä Ruotsin aluevesillä.