<>

<>

tiistai 26. kesäkuuta 2018

Midsommar klubisaarella

Juhannuksen sääennustajat tuntuivat oikein hekumoivan toinen toistaan surkeammilla povauksilla säätilan suhteen. Luvassa oli vähintäänkin kylmää, sadetta ja tuulista. Yltiöpositiiviset ruotsalaiset määrittelivät asian puheissaan niin, että lupeissa oli "klassisk midsommarväder". Ja eihän mikään klassinen voi kovin huonoa olla, eihän?

Saimme aatonaattona aikaiseksi ns. nopean lähdön, joka kantoi hedelmää siinä muodossa että pääsimme perille klubisaarelle ilman sateen uhkaa. Juhannusreissun kunniaksi korkkasimme H:n tekaiseman suklaamansikkakakun ja kuuntelimme sadepisaroiden rummutusta veneen kanteen. Ehkä ruotsalaisen hannuhanhimainen tuuri alkaa tarttumaan meihinkin?

Juhannusaattoaamuna ihmettelimme reippaan puuskaista tuulta, joka oli saanut uudistetun laiturin maa-ankkuroinnin pettämään laiturin toisesta päädystä. Veneen takastaagin taljan avulla saimme laiturin hiissattua paikoilleen ja kiinnitettyä tilapäisjärjestelyjen avulla. Samalla tuli todettua kevytrakenteisen takastaagin taljan kestävän helposti vedon, jonka saimme aikaiseksi viiden miehen kiskoessa köydestä kaikin voimin.

Iltapäivän puolella tuuli tyyntyi ja keli parani ennusteita huomattavasti paremmaksi. Lasten telmiessä saaren uimarannalla saapui joutsenperhe paikalle isännän elkein. Untuvikot saivat uida minne halusivat ja vanhemmat hätistelivät ihmisiä kauemmaksi. Enpä ole ennen tiennyt joutsenten sähisevän kuin vihaiset kissat!

Ruotsalaiset juhannusjuhlat tangonympärystansseineen sujuivat rauhallisissa merkeissä. Leppoisan tunnelman täydensi pilvien raoista kuumasti paistellut aurinko. Ruotsalaista klassista juhannuskeliä voisi luonnehtia pohjoissuomalaisesta näkökulmasta perisuomalaisen ytimekkäästi: Ei huono!


Ei kommentteja: