Hyvin nukutun yön jälkeen siirryimme takaisin Svartsölle, jossa parkkeerasimme Svartsö krogin laituriin ja lounastimme. Ravintola on hyvin suosittu, joten olimme ymmärtäneet tehdä pöytävarauksen jo edellisenä päivänä. Lounaan jälkeen hyvästelimme erikoisvieraan, joka jatkoi matkaansa yhteysaluksella.
Me puolestaan yritimme löytää yöpaikkaa Lådnan lähistöltä. Tuuli puhalsi jälleen reippaissa lukemissa hankalasta suunnasta vaikeuttaen hyvien yöpymispaikkojen löytämistä. Kävimme katsastamassa kahta eri luonnonsatamaa, kunnes lopulta turhauduimme ja päätimme ajaa seuran saaren laituriin. Lähestyessämme Stora Sandötä huomasin jo kaukaa selällä kelluvan moottoriveneen ja epäilin jotain normaalista poikkeavaa. Kaveri huitoi meitä lähemmäs ja selvitti tilanteen: moottori ei käynnisty, eikä veneen ankkuri yllä pohjaan. Lupauduimme hinaamaan noin 7m pituisen day cruiserin seuran saaren laituriin, jossa olisi turvallista tutkia asiaa tarkemmin. Hinausmatkan aikana kaveri selvitti veneen olevan aivan uuden, eikä sen vuoksi veneestä löytynyt minkäänlaisia työkaluja saatikka muita varusteita. Kysyttyäni josko hän on asentanut jotain lisävarusteita alkoivat epäilykset vian laadusta herätä. Syyksi paljastuikin löysällä ollut moottorin hälyttimen johto. Kuulemma kolmannes uusista Yamaha-merkkisistä perämoottoreista varastetaan Ruotsissa ja sen vuoksi hän oli nimenomaan halunnut amerikkalaisen Mercury-merkkisen moottorin, jolla ei ole jälleenmyyntikanavia itä-euroopassa. Toiminta on siis varsin ammattimaista, eikä tuollainen isompi 300hv:n perämoottori ihan käsivoimin taida mihinkään liikahtaakaan.
Onnistuneen pikakorjauksen jälkeen moottoriveneilijät jatkoivat tyytyväisenä matkaansa ja me suuntasimme iltapäiväksi saaren tuulen suojan puolen hiekkarannalle. Eväiden syönnin ohessa tarkkailimme laivakoiraa, joka innostui ensimmäistä kertaa eläissään kaivamaan kuoppia.
Hiekkarantailun lisäksi poimimme mustikoita, lenkkeilimme saaren ympäryspolkua sekä tietenkin saunoimme molemmissa seuran saunoissa. Varsin leppoisien päivien ja hyvin nukuttujen öiden jälkeen heräsin aamuun aikaisin. Tuuli ei ollut vielä herännyt ja peilityyni aamuhetki aamukasteisella kannella tarjosi omanlaisensa elämyksen.
Kotiinpaluupäivänä tuuli kääntyi sopivasti sivumyötäiseksi ja pääsimme purjein kotiin. Tämän vuoden lomareissu oli paljon totuttua lyhyempi sekä kestoltaan, että matkaltaan.
Parin viikon aikana saimme aikaiseksi vain lyhyen kierroksen Tukholman saaristossa. Tarkoituksena oli kierrellä aiemmin käymättömiä ulkosaariston luonnonsatamia, joihin ei tule lähdettyä viikonloppureissuilla. Lähes jatkuvasti puhaltaneet reippaat tuulet muuttivat suunnitelmia näiltä osin ja haimme tuulensuojaa tutuksi jo tulleesta sisäsaaristosta. Lomapurjehdus tutuissa maisemissa oli toki oikeaa lomaa, mutta jotenkin sitä on tottunut ajatukseen pidemmälle suuntautuvasta lomapurjehduksesta entuudestaan tuntemattomissa maisemissa. Ehkäpä ensi vuonna sitten suuntaamme jonnekkin kauemmas. Onhan tässä taas vuosi aikaa suunnitella seuraavaa pidempää lomapurjehdusta.