Päivän reittisuunnitelma suuntautui kohti ulkosaariston
avoimempia vesiä, joten oli tullut aika laittaa avomerishortsit jalkaan. Niitä
käytetään kun ollaan avomerellä tai kun ollaan edes sen verran ulkona että avomerihorisontti
on näkyvillä. Alkumatka mutkitteli hauskasti Stendörrenin luontokeskuksen
kohdalla ja piti perämiehen hereillä.
Ruotsalaiset tuntuvat jostain syystä tykkäävän kovasti lateraaliviitoista,
niistä vihreistä ja punaisista viitoista. Niitä viljellään joka paikkaan,
vaikka monesti kardinaaliviitta (se keltamusta) olisi paljon selkeämpi valinta,
erityisesti jos viittoja on vain yksi. Ehkä neljän erilaisen
keltamustayhdistelmän oppiminen on haastavaa? Tietysti pitäisi myös osata lukea
veneen kompassista millä puolen viittaa on se turvallinen vesi. Jotta väärinkäsityksiä
ei syntyisi, oli eteläviitan sanomaa tehostettu Stendörrenin luontokeskuksen
kapean salmen kohdalla sulkemalla viitan pohjoispuoli punaisilla palloilla. Eipähän pääse syntymään kardinaalimunausta.
Stendörrenin kapean portin jälkeen maisema avautui avomerellisiin
tunnelmiin oikeuttaen päivän shortsivalinnan. Teimme välipysähdyksen ankkuroitumalla
Askö:n Storsandin hiekkarannan edustalle. Saimme ankkurin pitämään vasta
kolmannella yrityksellä, jonka jälkeen pääsimme lounastamaan rauhassa. Syönnin
päälle nautiskelimme helteisestä päivästä veneen kannella ja teimme perinteisen
veneenympäriuinnin.
Illalla siirryimme yöksi Fifångin Norrvikeniin ankkuriin. Saapuessamme
iso lahti alkoi jo olla täynnä ankkuroituneita veneitä. Varsin suosittu
ankkuroitumispaikka siis. Löysimme vapaan paikan aivan lahden eteläpäädyn matalammasta
vedestä ja ankkuroiduimme ahvenvitojen keskelle.
Fifång, Norrviken:
58°51,38N 17°42,87E
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti