<>

<>

perjantai 11. elokuuta 2023

Lökaholmarna

Pakenimme Lilla Nassan viileitä kelejä aikaisin heti aamusta, ennen etelätuulen voimistumista. Luvassa olisi 10NM avoin pätkä, eikä vastatuuleen koneella nokkiminen erityisesti houkutellut. Ehdimmekin sopivasti perille Lökaholmarnalle ennen tuulen nousemista ennusteiden mukaisiin 8-10m/s lukemiin.

Lökaholmarna tarjoaa runsaasti rantautumispaikkoja usemman lahden muodostamassa kokonaisuudessa. Me yritimme optimoida tuulesuojaa etelätuulia vastaan ja valitsimme paikan lahden perukalta.


























Saavuimme perille hyvissä ajoin jo ennen aamuyhdeksää, joka kirvoittikin kommentteja kansiaamupalaa nautiskelevalta naapuriveneen miehistöltä. Iloksemme totesimme palanneemme jälleen kesään: aurinko paistoi kuumasti, eikä reippaasta etelätuulesta ollut mitään havaintoja hyvän tuulesuojan ansiosta. Naapurivene oli suunnitellut lähtevänsä Stora Nassalle, mutta kuultuaan meidän kokemukset syksyisen kylmästä kelistä ulkosaaristossa saivat heidät muuttamaan suunnitelmiaan ja pysyttelemään hyvän tuulensuojan tarjoamilla saarilla lähempänä mannerta.



Lökaholmarnan alue tarjoaa upeita rantakallioita grillailuun ja illanistujaisiin. Rantautumispaikkoja on runsaasti ja kävelymatkan päästä löytyvät niin puuceet kuin skärgårdsstiftelsenin roskienjättöpiste. Laivakoiran iloksi alueelta löytyy rantapolkuja hyvänmittaisen lenkin verran. 



Viidyimme Lökaholmarnalla kaksi päivää kesäisen lämpimistä keleistä nautiskellen. Seuraavaksi kohteeksi valikoimme entuudestaan tutun Finnhamnin, jossa viihdyimme myöskin kaksi yötä. Sääennusteet alkoivat olla kovin sateisen oloisia ja päätimmekin siirtyä Finnhamnista kohti kotisatamaa.


Teimme välietapin seuran saaressa ja palasimme kotisatamaan jo reilun viikon reissun jälkeen. Tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi, sillä säät jatkuivat sateisina ukkosrintamineen. Kaupungissa lämpötila on aina muutaman asteen lämpimämpi ja jatkoimme lomaa kaupungin kesäisistä lämpötiloista nautiskellen.

lauantai 5. elokuuta 2023

Lilla Nassa

Tämänvuotinen kesälomareissu seilattiin aikataulurajoitusen vuoksi lähivesillä Tukholman saaristossa. Täältä löytyy paljon saarikohteita, joissa emme olleet ennen käyneet. Ajatuksena oli sään salliessa kiertää ulkosaariston kohteita, joihin ei tule niin helposti lähdettyä viikonloppureissuilla. Säät eivät kuitenkaan ole tänä kesänä olleet kovin suotuisia ja meidän reissun ensimmäinen etappi vei tylsän käytännöllisesti seuran saareen sadepäivää viettämään. Taivaalta tuli vettä koko päivän ja saimme saunoa sekä uida kesäsateen ropistessa merenpintaan. Jatkoimme matkaa seuraavana päivänä kelien parantuessa ja ensimmäinen meille uusi kohde oli ulkosaariston Lilla Nassa.




Lilla Nassa on pieni ja matala ulkosaariston kallioinen saari, joka ei tarjoa kovin hyvää tuulensuojaa. Ennusteissa puhalteli 8-12m/s etelätuuli, mutta aurinkoisen sään kannustamana päätimme kuitenkin lähteä kokeilemaan millaisen tuulensuojan Lilla Nassa oikein tarjoaa. Rantauduimme saaren pohjoisosan kapealle lahdelle, joka vaikutti tarjoavan parhaan suojan etelän puoleisia tuulia vastaan. Sisäänajo lahdelle on kapeahko, eikä lahdellakaan ole turhaa tilaa ylimääräisiä manoovereja varten. Saimme ihan hyvän paikan ja kiinnityimme rantakallioihin kiilojen avulla.


Lilla Nassa todellakin on matala ja lähes puuton kalliosaarien rykelmä.  Saaren keskellä on muutama vanha kalastusmaja, sekä niiden käyttöön tehty lyhyehkö laituri. Tännekin oli muutama vene kiinnittynyt, vaikka lahti ei juurikaan tarjonnut suojaa etelänpuoleisia tuulia vastaan.


Muutaman rakennuksen lisäksi Lilla Nassassa on lähinnä upeita ulkomerellisiä kalliorantoja sekä merimaisemia. Näissä maisemissa voisin kyllä kuvitella grillaavani kallioilla auringonlaskua ihaillen, mutta viileähkö lämpötila sekä saaren yli puhaltava viima ei kannustanut istuskelemaan rantakallioilla. Heinäkuun sää tuntui viiman ansiosta lähinnä syksyisen viileältä. Ennusteissa reipas tuuli jatkuisi ulkosaaristossa niin pitkään kuin ennustetta riitti. Halusimme kesän takaisin ja aloimmekin katsella seuraavaa kohdetta lähempää mannerta ja paikasta joka tarjoaisi erinomaisen tuulensuojan isompien, puustollisten ja korkeampien saarien kainalosta.

maanantai 13. helmikuuta 2023

Tukholman saariston parhaat luonnonsatamat sekä vinkkejä kalliorantautumiseen

Listasin tähän postaukseen meidän ehdottomat suosikit Tukholman saariston luonnonsatamista. Purjeveneellä saavutettavia rantautumispaikkoja löytyy lähes loputtomasti, joten valinnan varaa riittää täysin autioista kalliosaarista ympärivuotisesti asutettuihin saariin ruokakauppoineen sekä ravintoloineen. Risukkoiset rannat ja saaret eivät ole meitä varten, vaan pidämme enemmän karun kallioisesta ulkosaariston tunnelmasta. Arvostamme myös lenkkeily- ja saunomismahdollisuuksia.

Jos haluat löytää omat suosikkipaikkasi, niin sellaisia kannattaa etsiä esim. ruotsalaiseen båtsportkorttiin merkittyjen PuuCee logojen lähettyviltä. Ei niitä turhaan ole tehty suosittuihin paikkoihin veneilijöitä varten.

Alla olevassa suosikkilistauksessa on vain saaria luonnonsatamilla, eli näissä saarissa ei ole laituria veneilijöitä varten (paitsi Finnhamnissa on, mutta en suosittele sen käyttämistä). Näihin kohteisiin päästäkseen on joko ankkuroiduttava ja mentävä jollalla maihin tai sitten tehtävä se meidän suosima kalliorantautuminen. Jos kalliorantautuminen kuulostaa hankalalta, niin lue vinkit jutun lopusta.





 

Finnhamn

  • Rantautumiskelpoisia kalliorantoja on alueella vaikka kuinka
  • Saarella maatilapuoti
  • Sauna, jota on voinut varata vandrarhemistä
  • Ravintola
  • Kauppa
  • Kioski

Träskö-Storö

  • Rantautumiskelpoisia kalliorantoja on alueella vaikka kuinka
  • Hienoja kallioita grillailua varten
  • Skärdskårdsstiftelsenin Sauna
  • Luontopolku lenkkeilyyn

Lökaö

  • Skärdskårdsstiftelsenin sauna
  • Hienoja merestä nousevia kallioita grillausta varten

Ostholmen

  • Erittäin suojaisa lahti
  • Hienot kalliorannat grillailua varten
  • Lenkkipolkuja
  • Skärdskårdsstiftelsenin sauna     

Björkskäret

  • Hienot kalliorannat grillailua varten
  • Korkeilta kallioilta hienot auringonlaskumaisemat
  • Sauna, mutta ilman jollaa pitkän ja vaikeakulkuisen polun takana 

Bullerö

  • Saarella pystyy lenkkeilemään
  • Tunnelmallinen pieni sauna, joka on kuulemma palanut ja korvattu uudella (?)
  • Vandrarhem
  • Jahtimaja, jolla taiteellinen historia
  • Kulttuuripolku, joka sopii lenkkeilyyn ja tarjoaa upeat saaristomaisemat

Huvudskär

  • Paljon rantautumiskelpoisia kalliorantoja
  • Majakka
  • Vandrarhem
  • Hienot kalliorannat grillailua varten
  • Korkeilta kallioilta hienot auringonlaskumaisemat


 

Ja sitten niitä vinkkejä kalliorantautumista varten:

  • Hommaa hyvä satamakirja, jossa on tarkemmat syvyyskartat, purjeveneelle sopivat rantautumispaikat merkittynä sekä lähestymisohjeet. Meillä on käytössä ”Hamnguiden 8 Arholma-Landsort”, jota voi varauksetta suositella.
  • Ruuhkaisina aikoina parhaat paikat ovat tarjolla aamupäivästä klo 10-12, kun muualle siirtyvät poistuvat paikalta.
  • Veneessä on syytä olla hyvät ja turvalliset keulatikkaat, joiden käyttäminen ei hirvitä. Katso tikkaiden mallia yllä olevasta kuvasta. Huomaa askelmien kulma, se helpottaa tikkaiden käyttämistä olellisesti sekä jättää keulan kauemmaksi rannasta (!)
  • Virittele keulakannelle käyttövalmiiksi kaksi piiitkää köyttä. Toinen pää knaapille ja loppu nätisti vyyhdettynä ja käyttövalmiina. Itsellä on kalliorantautumisia varten erikseen noin 25m:n keulaköydet, jotka yltävät rannan puihin asti.
  • Rantaan menijällä on hyvä olla erimallisia kalliokiiloja sekä vasara omassa selkärepussa. Käytä pelastusliivejä. Märkä ja limoittunut kallio voi olla petollisen liukas.
  • Kelaa peräankkurin liinaa ulos kelalta avotilaan riittävästi. Näin takaat ankkurin vapaan ja nopean painumisen pohjaan. Itsellä on 50m ankaroliinaa kelassa ja se on riittänyt aina (paitsi kerran Högakustenilla, jossa vettä oli tarjolla reilusti ja pohja liukasta kalliota).
  • Käy ensin tähystysreissu ajaen hitaasti keula lähes rantaan kiinni. Näin pääset pois tilanteesta helposti, jos ranta paljastuukin liian matalalaksi, kiviseksi tai jyrkäksi. Kaikki voivat myös keskittyä tarkkailemaan syvyyslukemia ja pinnan alaisia kiviä yms. Eikä huomio mene köysien yms. kanssa puuhailuun. Jos kaikki näyttää hyvältä, niin peruuta reilusti kauas, tee uusi lähestyminen rauhassa ja laske peräankkuri vasta tällä kerralla.
  • Huomaa että yleensä kallio jatkaa samalla kaltevuudella pinnan alla. Eli mitä jyrkemmässä kulmassa kallio sukeltaa veden alle, niin sitä todennäköisemmin ranta syvenee nopeasti. Huomaa, että liian jyrkältä kalliolta on hankala nousta tai poistua veneestä.
  • Sopikaa käsimerkit, jotta keulasta ei tarvise karjua ohjeita ruorimiehelle: koska ruorimiehen on lähes mahdoton arvioida tarkkaa etäisyyttä rantaan on ehdottoman tärkeää näyttää sormin montako metriä on jäljellä, koko kämmen = stop, taakse kämmenellä työntely = peruuta
  • Älä hätäile, aja rantaan riittävän hitaasti. Tämä on tärkeää myös mahdollisen äkkistopin varalta.
  • Ruuhkaisilla paikoilla joudut katsomaan muiden ankkuriliinojen suuntausta ja lähestymään / pudottamaan oman ankkurisi niin että se ei mene ristiin muiden kanssa.
  • Pudota ankkuri 2-3 veneen mitan päähän. Mitä syvempää, sitä kauemmas ankkuri pitää jättää, jotta ankkurin vetokulma pohjassa tulee sopivaksi.
  • Älä hyppää rantaan, vaan astu rantaan tyylikkäästi keulatikkailta. Märkä kallio voi olla erittäin liukas! Ota tuulen puolen keulaköysi mukaan.
  • Kun keulamies on astunut maihin, ota peräankkurista löysät pois ja laita liina knaapille. Jätä kone käyntiin ja mene keulaan avuksi.
  • Kun keula on hyvin kiinni, vedä peräankkuri kireälle.
  • Sammuta kone vasta kun vene on hyvin kiinnitetty ja tiedät peräankkurin pitävän.

Jos on tyyntä, niin kaiken voi tehdä korostetun hitaasti ja rauhallisesti. Reippaammalla sivutuulella voi saada aikaiseksi niitä kuumottavampia tilanteita, erityisesti jos kaikki ei menekään ennakkosuunnitelman mukaisesti. Siksi sivutuulella on hyvä olla ns. Plan B eli pakosuunnitelma sovittuna mikäli tilanne alkaa syystä tai toisesta ahdistamaan. Lähinnä on hyvä sopia etukäteen kuka hoitaa peräankkurin liinan vetämisen takaisin veneeseen, jotta se ei päädy potkuriin peruutettaessa. Toinen asia reippaalla sivutuulella on miettiä kuka/miten pitää keulan paikallaan ennen kuin tuulen puolen köysi saadaan kiinni johonkin. Tähän hommaan sopii hyvin se veneen vahvin kaveri.

Kalliorannasta lähtö on yleensä itsestään selvä tapaus, paitsi jos peräankkuriliinat ovat ristissä naapuriveneen kanssa ja sinun liinasi on se alimmainen. Helpointa on käydä korjaamassa tilanne kumiveneellä ennen lähtöä. Jos kumivenettä ei ole käytössä, niin sovi lähdöstä ristissä olevan veneen kipparin kanssa. Kun alat nostamaan ankkuria pohjasta, niin heidän tulee löysätä oma liinansa kokonaan, jotta voit vetää koko paketin ylös ja pudottaa ylimääräisen liinan takaisin mereen. Periaatteessa ihan helppo juttu, jos ei tuule kovin paljon. Jos tuulee, niin sitten on syytä laittaa se veneen vahvin kaveri ankkuria nostamaan…

Ja loppuun muistutus periruåtsalaiseen tyyliin:



lauantai 14. tammikuuta 2023

Missä on tullut käytyä - 2022 päivitys

Taas on tullut aika päivittää uudet satamat karttaan. Uusia käyntikohteita kertyi viime kesän osalta vain lomareissulta, joka sekin suuntautui ennestään tutuille vesille Gotlantiin. Onneksi näillä seuduilla pysähdyspaikkoja on tarjolla erittäin runsaasti; tutkimattomia saaria ja luonnonsatamia on lähes loputtoman tuntuisesti. Meille uusia kohteita olivat Mörtö-Bunsön, Soviken, Ringsön, Snedskär, Lickershamn, Ålö ja Björkskär. Reittisuunnittelu pysähdyspaikkoineen onnistui siinä mielessä hyvin, että edellämainituista uusista kohteista yli puolet olivat niin kivoja, että niihin voisimme mennä uudestaankin.

Jos käyntikohteita katsotaan koko Itämeren näkökulmasta, niin tutkimattomia vesiä on vielä runsaasti.


Oulusta käsin kaikki uudet kohteet olivat aina kaukana ja sinne päästäkseen oli oltava valmis urakoimaan pidempiä päivämatkoja sekä muutaman päivän non-stop legejä. Tukholman alueen lähivesien runsas käyntikohteiden tarjonta on laiskistanut miehistön, eivätkä pidemmät ja työläämmät päivämatkat enää houkuttele entiseen malliin. 

Lähialueen karttaa katsoessa huomaa miten Ahvenanmaan pohjoispuoli on vielä kiertämättä. Myös Turun ja Saaristomeren osalta käymättömiä paikkoja on paljon. Uutta löydettävää riittää läheltäkin vielä vuosikausiksi.