<>

<>

lauantai 30. toukokuuta 2015

Päiväunet Toppilansalmessa

Kaikki merkit kertovat, että nyt on kesä. Koivuissa on lehdet, lapset aloittivat kesäloman ja vihdoin olemme saaneet nauttia auringosta merellä. Päivän ohjelmaan mahtuivat niin viimeiset kevättyöt veneellä kuin kauan odotetut päiväunet keulakajuutassa.

Ensimmäisenä purjehduspäivänä tälle keväälle teimme myös pienen kenttätestin Vene -messuilta hankituille pelastusliiveille sekä niihin kuuluville turvaliinoille. Keli merellä ei ollut niin kova, että kiinnikesysteemejä olisi oikeasti tarvittu. Kuitenkin tässä, kuten muussakin turvallisuusvarusteiden käytössä, harjoittelu on syytä suorittaa kirjaimellisesti hyvän sään aikana, jotta sitten käyttötaidot ovat kohdallaan sen huonomman sään mahdollisesti sattuessa kohdalle. 

Spinlockin liivien ja koukkusysteemien lisäksi A-P tilasi knaapeihin kiinnitettävät Wichard Lyf´Safe elämänlangat.

Käyttöpolitiikaksi ajattelimme, että langat laitetaan paikoilleen, kun lähdemme avomeriosuuksille. Oulusta katsoen tämä tarkoittaa, että Hailuotoon mentäessä ollaan jo avomerellä. Näiden elämänlankojen etu on, että ne ovat heijastavat ja näkyvät siis pimeässäkin.

Ainakin kevyissä päiväolosuhteissa Spinlockin kaksikoukkuinen turvaliina ja tuo elämänlankasysteemi tuntuivat toimivan hyvin. Pidempi turvaliina pitää purjehtijan kiinni veneessä kannelle siirryttäessä tai sitloorassa ja lyhyemmällä saa kiinnitettyä itsensä keulaan tai mastoon hyvinkin tukevasti.

sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Hei, taas me myllytetään!

Oman kymmenvuotiaan veneeni myllytyksen lopputulos oli hieno(katso aikaisempi postaus 02/2015), mutta muutamiin kohtiin olisi tarvinnut enemmän hiontaa kuin käyttämälläni hionta-aineella Polarshine T10:llä sai aikaiseksi. Seuratoverini kysellessä vinkkejä hänen 28 vuotiaan veneensä myllytykseen, ajattelin käsillä olevan hieno tilaisuus nähdä myllytyksen lopputulos pidemmän kaavan mukaan tehtynä.

Ennen päätymistään pohjolan perukoille kyseinen vene on seilannut vuosia päiväntasaajan tietämillä, joten suolakylpyä sekä etelän polttavaa aurinkoa on ollut tarjolla riittämiin. Toki etelässä vietetyt vuodet myös näkyvät veneen gelcoatin kiillossa sekä värisävyssä. Tai oikeastaan kiillottomuudesta, sillä pinta on käytännössä lähes täysin matta. Alkuperäisestä gelcoatin värisävystä ei oikein pysty  sanomaan mitään, mutta nykyinen sävy muistuttaa enemmän kellertävää kuin valkoista.


Työ aloitettiin pesemällä kyljet oksaalihapolla. Tämän jälkeen jatkettiin Mirkan julkaiseman youtube-videon (linkki) mukaisesti:
- Abralon 2000
- Abralon 4000
- Polarshine T10
- Polarshine UF3
- ylimääräinen suojavaha

Työvaiheiden kuvaukset löytyvät vanhemmasta postauksestani (linkki). Abralon-hionta suoritettiin kostutetulle pinnalle 3M kiillotuskonetta käyttäen, vaikka varsinaiseen hiontatyöhön on olemassa omatkin koneensa. Raskain työvaihe oli kiillotus villalaikalla Polarshine T10 kiillotusainetta käyttäen, joten nimitys ”leikkaava aine” on ilmeisen kuvaava. Joihinkin pahoin kellastuneisiin kohtiin jouduttiin käyttämään 1000-karkeuksista vesihiontapaperia. Lopputulos oli jälleen kaiken vaivan arvoinen, jopa odotukset ylittävä:


Lopputuloksen tarkkaan arviointiin vaadittaisiin vertailukohdaksi uusi gel-coat pinta, mutta sellaista ei ollut lähistöllä tarjolla. Olimme veneen omistajan kanssa hämmästyneitä lopputuloksesta, sillä vilkaisu veneen toiselle puolen paljasti karun lähtökohdan. Kaikki tässä julkaistut kuvat on otettu muutaman minuutin sisällä, joten ne antavat todenmukaisen ”ennen ja jälkeen” –kuvan.


Ennen myllytyksen aloitusta veneen omistaja teki harjoitusmielessä muutaman kylkinaarmun korjauksen gelcoat-pintaan. Korjaukset onnistuivat erittäin hyvin, sillä myllytyksen jälkeen korjattu kohta oli hioutunut täysin saumattomaksi ja huomaamattomaksi – silmät kiinni sormenpäillä tunnusteltuna. Korjauksen korjauksen tekeminen tässä tapauksessa muuttui kuitenkin positiiviseksi ongelmaksi.

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Se kelluu sittenkin!

Tänään Se vihdoin tapahtui - vene saatiin veteen. Itse laskuoperaatio sujui normaaliin tapaan telakkamestarin varmalla johdolla ja muutaman kymmenen metrin ajo omaan karsinapaikkaan meni ilman ylimääräistä draamaa.


Pientä ylimääräistä kuumotusta ensimmäiseen moottoriajoon aiheutti syksyllä tehty vetolaitteen läpivientikumin vaihto: pitääkö uusi tiiviste ja toimivatko kaikki moottorin hallintalaitteet normaaliin tapaan ilman säätötoimenpiteitä? Ulkoistin läpivientikumin vaihdon paikalliselle Bothnian Arc Marine:lle joka hoiti homman hienosti. Kävin vilkaisemassa työmaata kerran remontin aikana, jolloin totesin kauhukseni moottorin hypänneen salongin lattialle... Seuraavan kerran kävin katsomassa valmista työmaata ja totesin hämmästyksekseni kaiken olevan täsmälleen samoin kuin ennen remonttia. Ikään kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan! Tai no sentään pohjasta katsottuna vetolaitteen läpiviennin reiän peitekumi (vai mikä lienee virallinen nimi) on vaihtunut uuteen.


Läpivientikumin vaihtanut BAM:in Juha halusi olla paikalla veneen veteenlaskussa ja hän varmisti huolellisesti läpiviennin tiiviyden ja tarkkaili moottorin toimintaa laituriin ajon aikana. Kaikki sujui kuitenkin kuin elokuvissa, eikä ylimääräisiä jutunaiheita ollut tarjolla rantaparlamentin keskustelun avauksiksi. Yhtä helpon oloisesti Juha teki muutaman pikkupäivityksen veneeseen ennen vesillelaskua: spinnun (genaakkerin) nostinköysi sekä genoan skuuttivaunujen siirtoköydet vaihdettiin uusiin.


Vanhat ja likaisen tahmaiset kuorelliset kaidevaijerit saivat myös lähtöpassit. Harva tietääkään, että näiltä leveysasteilta löytyy vaijeritöihin erikoistunut liike: Fibroc. Teetin siellä uudet kuorettomat kaidevaijerit.


Jotenkin tätä pikkupuuhastelua tuntuu riittävän loputtomiin, sillä sprayhood on edelleen uusimatta, eikä vesirajan alapuolikaan saanut uutta värisävyä, vaikka nämäkin asiat olivat työlistallla. Taitaa olla loputon työmaa tämä purjevene, vaikkakin mukava sellainen.

torstai 14. toukokuuta 2015

Unboxing

Netti on kuulemma pullollaan videoita laatikoiden aukaisusta. Koska laatikosta paljastuu yleensä uusi puhelin, tietokone tai muu HiTech-vimpain, niin olen kuullut näitä videoita kutsuttavan myös insinööripor**ksi. Mitenkään siis insinöörejä väheksymättä, sillä sellaisiahan me insinöörit tapaamme olla: innostumme teknisistä laitteista usein niin että haluaisimme jopa purkaa ne osiin nähdäksemme mitä niiden sisälle kätkeytyy.


Venemessuilta tilatut uudet pelastusliivit valjaskoukkuineen saapuivat lähes yhtä aikaa nettikaupasta tilaamani genaakkerisukan kanssa, joten laatikoiden aukaisuhupia oli tarjolla nyt kahden laatikollisen verran. Mitäpä sitä valokuvausta harrastava veneilevä insinööri voisi muuta tässä tilantessa tehdä kuin unboxing kuvasarjan.

Ensimmäinen laatikko on selvästikin ottanut osumaa kuljetuksessa ja on muodoiltaan hieman periksiantaneen näköinen. Laatikossa käytetty pahvi ei ole selvästikään kovin laadukasta. Viillän paketin auki hitaasti nautiskellen ja taitan kannet levälleen. Täytteeksi laitettujen ilmapussien seasta paljastuu karusti pakattu genaakkerisukka ilman ensimmäistäkään lisämateriaalia. Ei tyylikkäitä pakkauksia, ei värikkäitä tuoteselosteita, ei helppotajuisia käyttöohjeita; ei siis yhtään mitään muuta kuin... genaakkerisukka. No tämänhän mä tilasinkin.


Sitten toisen laatikon kimppuun. Tällä pitäisi siis olla ne pelastusliivit valjaskoukkuineen. JEEE! Huomaan heti että laatikossa käytetty pahvi on selvästikin hieman laadukkaampaa ja tukevamman oloista. Toki paketti sisältöineen painaakin reilummin antaen arvokkaan vaikutelman. Nopea viilto kanteen ja kannet hätäisesti levälleen. Täällähän on hienosti erillispakattua tavaraa värikkäiden tuoteselosteiden kera... Tongin tavarat nopeasti esiin. Näitähän mä olen aina halunnut!


Lopuksi puran vielä kaikki tuotteet esiin erillispakkauksistaan ja kasaan koko setin ihasteltavaksi pöydälle.


Veneilevän insinöörin päivä on pelastettu.

maanantai 11. toukokuuta 2015

Kuurausurakka

Se on valmis nyt. Siis vene vesillelaskuun. Eilen pesin veneen ja tänään tehokas veneenvahaajamme hoiti homman kotiin saaden aikaan loistavan kiiltävät veneen kyljet.


Talvitelakointialueella, jossa veneemme on, ei ole vesipistettä. Siksipä A-P on kehittänyt loistavan patentin eli hommannut tuollaisen peräkärryllä siirreltävän vesisäiliön, johon tarpeen tullen käymme ottamassa vettä painepesuria varten. Virallinen nimi säiliölle on IBC -kontti. Sankosysteemeillä pesuveden kuljettaminen muutaman sadan metrin päästä oli vähän turhan työlästä hommaa. Nyt pesu-urakka sujui ihan kevyesti: vedet konttiin, kontti peräkärryssä veneen viereen, painepesuri töihin ja pitkävartisella veneharjalla normaalit pesukuviot.


Kannella on kaikenlaista huomioitavaa (köysiä ja plokeja ynnä muuta), sinne kiipeily vie aikansa ja siellä liikkumisessa ilman kaiteita saa olla hyvin varovainen. Siksi kannen pesuun meni varmaan kolminkertainen aika verrattuna siihen kuinka nopeasti kylkien pesu sujui. 



Kannen vahauksen jätämme suosiolla myöhempään ajankohtaan, koska senhän voi mainiosti hoitaa silloinkin kun vene on jo vesillä.

Nyt vain sitten pakataan ja valmistaudutaan ensi viikonlopulle suunniteltuun vesillelaskuun. Ja tietysti nautitaan ihan kohta alkavan veneilykauden odotuksesta.

maanantai 4. toukokuuta 2015

Kevättori

Viime lauantain perinteisen Kevättori- tapahtuman järjestivät Johteenpookin telakka-alueella toimivat seurat Oulun Merenkävijät ja Oulun Purjehdusseura. Kaunis päivä ja toimiva konsepti houkuttelivat jälleen paikalle paljon kävijöitä.

Ylimääräisiä veneilytarvikkeita sai tuoda myytäväksi kirppikselle, jossa kaupankäynti näytti sujuvan leppoisasti jutustelun lomassa.

Uutena palveluna satama-alueen veneilijöille aukaistiin kesäkioski Ankkuri, joka on auki joka päivä juhannukseen asti. Keväthuoltojen kohmettamien veneilijöiden sulattaminen kuuman kahvin ja pullan avulla on nyt siis turvattu!



Perinteiseen tapaan meripelastajat olivat paikalla esittelemässä toimintaansa. Luultavasti nuoremman polven veneilijät olivat varsin vaikuttuneita saamastaan yksilöllisestä kalustoesittelystä ja muistanevat moikata meripelastajia kun tulevat vastaan vesillä.



Yksi päivän suosituimmista palveluista on yleensä ollut sopuhintainen sammutinhuolto, jonka ympärillä kuhinaa riitti pitkin päivää. Isompien ja painavampien sammuttimien kuljetus näytti hoituvan ympäristöystävällisesti kottikärryn avulla.



Veneilijät saadaan nättiin jonomuodostelmaan, kun tarjolle tuodaan kesän vartiovuorojen varauslista. 

Me saimme samalla reissulla veneen kuorittua esiin pressujen alta. Ennen vesillelaskua on työlistalla normaalien veneen kevättöiden lisäksi muutama ylimääräinen huoltotyö. Ja kesäkioski Ankkurin pullakahvit.