<>

<>

tiistai 24. heinäkuuta 2018

Aspskärsfladen (Långa udd)



Heräilimme aurinkoiseen ja lämpimään aamuun NYSS:n klubisatamassa. Makasin vielä sängyssä ja tuijottelin veneen sisäkattoa. Kropassa tuntui joitain outoja ennenkokemattomia tuntemuksia. Ehkä ruotsalaistumiseni oli edennyt yön aikana, sillä jotenkin tuntui että SE hetki oli tullut. Tunsin olevani valmis kokeilemaan periruotsalaista veneilytapaa, morgondoppia. Yleisen järjestyksen turvaamiseksi laitoin uimahousut jalkaani ja pulahdin veteen veneen perästä. Tein lyhyen uintikierroksen ja palasin veneelle. Uimareissun aikana eilen tilatut lämpimän tuoreet sämpylät olivat ilmestyneet veneen keulakannelle. Keitin kaffet, mutustelin lämpimiä sämpylöitä aurinkoisella veneen kannella ja pohdin tätä kummallista aamun aloitusta. Vosihan se päivä toki huonomminkin alkaa.

Aamupalan jälkeen irtaannuimme laiturista ja jatkoimme matkaa kohti Stendörrenin luonnonsuojelualuetta. Kiinnityimme Långa udd:in kalliorantaan Aspskärsfladenilla.
Lahden rannoilla oli paljon ihmisiä aurinkoista ja lämmintä kesäpäivää viettämässä. Paikalle pääsee autolla, joita varten on rakennettu isot parkkipaikat läheisen tien varteen. Pienet kallioiset saaret on yhdistetty toisiinsa riippusilloin, joten omaa rantakalliota riittää jokaiselle. Me lähdimme maastontiedusteluretkelle lenkkivarusteissa. Kävimme katsastamassa lähisaarten kalliorannat sekä läheisen Stendörrenin luontokeskuksen. Kiersimme takaisin veneelle mutkan kautta nautiskellen alueen hienoista poluista.
Lenkin lopuksi juoksimme vielä katsomaan miltä veneemme näyttää lahden vastarannan niemenkärjeltä. H innostui hikisen reissun päätteeksi uimaan veneelle lahden yli. Minä otin kengät kantoon ja kiersin pidempää reittiä takaisin veneelle.
Kuuman päivän aikana tuli uitua yhteensä neljään eri kertaan. Vaan mikäpä sitä oli uidessa, sillä merivesi alkoi olla sopivan lämmintä.
Illalla istuin veneen kannella katsellen kaunista maisemaa ja pohdin miten paljon hienoja elämyksiä olen saanut kokea veneilyn myötä. Hyvät muistot lapsuuden venereissuista olivat vahvasti vaikuttamassa oman veneen hankintaan. Iso Kiitos tästä kuuluu isälleni, jonka kanssa veneilin nuorena poikana.


58°44,41N 17°22,33E

1 kommentti:

Unknown kirjoitti...

Hei,näyttää sananlasku pitävän paikkansa veneilynkin suhteen:Pojasta polvi paranee.Täytyy vielä lisätä,että puolison mukanaolo täysillä on suuri siunaus,jota ei ole suotu kaikille.Vielä kun pääsette makuun saariston luontopoluista ja tarkkailemaan luonnon tapahtumia ankkurissa rauhaisassa lahdessa,niin homma vain paranee.Niitä valoisia kesäöitähän siellä etelässä puuttuu.
Tervehtien Pappa