Säät alkoivat ennusteissa hieman viilentymään ja muuttumaan pilvisiksi. Sääennusteisiin ilmaantui myös sateita useiksi päiviksi. Lomasäät olivatkin olleet tähän asti todella upeat, lähes pelkkää aurinkoa ja hellettä. Viileämpi ja sateinen jakso olisi varmasti tuntunut pitkän hellejakson jälkeen kärvistelyltä, joten päätimme suunnata kotiinpäin ennen ennustettuja sateita. Kotimatkan jaoimme kahteen osaan ja päätimme pysähtyä yöpymään meille entuudestaan tuntemattomassa luonnonsatamassa Finnhamnin kupeessa. Väyliä pitkin matka Rödlögasta olisi ollut turhan pitkä, joten päätimme oikaista jälleen kerran omia väyliä pitkin. Tukholman saaristossa on edelleen kylmän sodan peruja olevia suojavyöhykkeitä, joille ei anneta merikartoissa tarkkoja syvyyslukemia, eikä näiden läpi ole vedetty virallisia väyliä. Tällaisen suoja-alueen läpi päätimme oikaista plotterin ja syvyysmittarin avustamana.
Huolella mietittyä ja etukäteen karttaan pirrettyä reittiviivaa oli helppo seurata ja pääsimme perille ilman ylimääräisiä sydämentykytyksiä. Lahti oli tullessamme lähes tyhjä ja saimme valita mieleisen, hyvin tuulensuojaisan paikan.
Ylläolevassa kuvassa taustalla näkyy Finnhamin krog, jonne olisi päässyt helposti jollalla. Osasta naapuriveneistä näin tehtiinkin, mutta me kiipesimme iltaviihteeksi veneväylän viereiselle korkealle kalliolle istuskelemaan, nauttimaan maisemista ja maistelemaan hyvin kylmennettyä sihijuomaa pikkusuolaisen kera. Lomareissun viimeisen illan kunniaksi.
Seuraavana päivänä raksuttelimme konevoimin kotiin reippaassa vastatuulessa. Ajoitus kotiinpaluulle osui kohdalleen, sillä sateet alkoivat pakatessamme ja siivotessamme venettä kotisatamassa. Kliksuttelin tekemämme reitin googlemapsiin ja merkkasin sekä nimesin käymämme satamat. Reittiviivan pituudeksi tuli noin 350NM, joka näyttää karttapohjalla meidän mittapuulla aika lyhyeltä kesälomareissulta. Kiirettä emme pitäneet ja aikaa käytimme vajaat kolme viikkoa.
Reissulla näimme paljon meille uusia maisemia ja saaria. Käymistämme paikoista Jurmo erottui selvästi upean ja erilaisen luontonsa vuoksi. Paljon jäi myös näkemättä, mutta onpahan sitten valinnan varaa seuraavia reissuja varten. Tukholman saaristo on kerrassaan veneilijän paratiisi, mutta samaa voisi sanoa myös Turun ja Ahvenanmaan saaristosta. Olen kuullut kokeneiden ja useilla merillä seilanneiden veneilijöiden luonnehtineen Itämerta saaristoineen maailman mittakaavassa uniikiksi paratiisiksi. Vaikken ole seilannut kuin Itämerellä, niin alan kallistua siihen tulokseen että kyllä he ovat oikeassa: meillä on täällä jotain aivan ainutlaatuista, josta meidän kannattaa pitää hyvää huolta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti