Historiallisen esikuvansa mukaan rakennettu replica tuli käymään Tukholmassa ja tokihan sellaista ihmettä täytyi päästä katsomaan. Laiva oli parkeerattu vanhan kaupungin rantaan, joten laiva ja ympäröivä kaupunkimiljöö muodostivat upean historiallisen kokonaisuuden.
Hankimme liput laivakierrokselle välittömästi uutisen kuultuamme ja kuten arvasimme, lippuja ei riittänyt kaikille halukkaille. Kyseessä on siis vuonna 1738 vesille lasketun ostindiefararen Götheborg:in tarkka kopio, joka on rakennettu perinteisin työmenetelmin ja materiaalein. Tämän version ensimatka tehtiin vuonna 2005. Toki tähän uudempaan versioon on lisätty nykyaikaiset navigointijärjestelmät, dieselmoottori satamamanöövereja varten, nykyaikainen keittiö ja muuta tämän päivän tekniikkaa. Näillä moderneilla lisäyksillä laivasta on saatu nykyiset turvallisuusmääräykset täyttävä, käytännöllisesti liikennöitävä alus. Tällä uudellakin versiolla on käyty Sanghaissa asti eteläisen Afrikan niemenkärki kiertäen ja reissu on varmasti ollut melkoinen elämys sekä miehistölle että laivan maailmalla nähneille.
Alkuperäinen Götheborg rakennettiin vain 1,5 vuoden aikana Tukholmassa ja se ehti käydä kolme kertaa Kiinassa ennen karille ajoa vuonna 1745 Göteborgin edustalla. Laiva oli ollut reissussa 30 kuukautta ja rysähti vedenalaiselle karille hyvissä olosuhteissa vain 900m ennen kotisatamaansa. Kyseinen kari oli hyvin tiedossa ja laivalla oli kyydissään kokenut luotsi. Virallisesti karille ajon syy ei ole koskaan selvinnyt, mutta olisivatko kotiinpaluujuhlat alkaneet hieman liian aikaisin? Lastina olleet tee, posliini, mausteet ja silkki saatiin pelastettua ja laiva jökötti karilla muutaman vuoden ennen lopullista uppoamistaan.
Laivan keulakoristeena komeilee kruunupäinen jellona, jonka kampaus muistuttaa hieman 1980-luvun rokkitähtien frisyyrejä.
Ankkuri näyttää olevan sitä perinteistä mallia ja kyljessä komeilee teksti "250kg". Kannattaa huomata tapa, jolla ankkuri on kiinnitetty laivan kylkeen pois aaltojen tieltä. Myös keulan tylppä muoto näkyy hyvin kuvasta.
Iso laiva tarvitsee isot fendarit. Ja paljon tervaa, joka myös tuoksuu laivan läheisyydessä.
Näkymä komentokannelta. Pituutta laivalla on 58m, joten keula on aika kaukana. Kuvasta näkyy myös köysistön runsaus. Laivalla oli aikoinaan 130 hengen miehistö, joten kuhinaa on varmasti riittänyt kannella manööverien aikaan.
Itselle suurin yllätys oli laivan ruorin sijainti. Elokuvissa ruoria käännellään aina hyvältä näköalapaikalta komentokanelta, mutta tässä laivassa ruori on komentokannen alapuolella, kuvassa vasemmassa alalaidassa näkyvän monikulmaisen ikkunan alla! Ikkunassa on avattava luukku, josta ruorimiehelle on voitu antaa ohjeita, ja josta on saatu valoa ruorimiehille kompassin lukua varten.
Ruorin takaa ei oikeastaa näe ulos laisinkaan, vaan kurssia on pidetty kompassin avulla. Kannattaa huomata paksut, tervatut (?) köydet ratin navan ympärillä, jotka sitten liikuttelevat laivat peräsintä jossain alemmilla kansilla. Kuulemma hyvällä kelillä tarvitaan kaksi ruorimiestä ja reippaammalla kelillä neljä. Eli tuplaratti on todellakin tarpeen, jotta ohjaamiseen tarvittava voima saadaan tuotettua peräsimelle asti.
Kannen alta löytyvät mm. kanuunat.
Laivan takalisto on hyvin näyttävän näköinen. Ja väritykseltään vähemmän yllättävästi sinikeltainen. Olisi muuten hauska tietää onko tuolla perän parvekkeella jokin merenkulullinen funktio, vai onko kyseessä enemmänkin päällystölle rakennettu huvittelupaikka?
Tutustumiskierroksen jälkeen olikin mukava istahtaa bullakaffelle ja lepuuttaa silmiään upeassa laivassa. Laivakierros avasi myös pienen palan Ruotsin kaupankäynnin historiaa ja kulttuuriperinteitä. Useissa käymissämme herraskartanoissa ja kuninkaallisissa linnoissa on kiinahuone, jonka seinät ovat päällystetty Kiinasta tuoduin silkkitapetein ja jossa teetä on tarjoiltu vieraille Kiinasta tuoduista posliiniastioista. Vientituotteina maailmalle vietiin puutavaraa, tervaa, rautaa ja kuparia. Reissut Kiinaan olivat kuulemma olleet kaupallisesti erittäin kannattavia sekä varustamolle että laivan miehistölle. Kauppahan se on joka tunnetusti kannattaa. Ja sen ruotsalaiset ovat aina osanneet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti