<>

<>

sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Purjesulkeiset avomerellä

Köydet irtosivat Holmön laiturista 07:15, samaan aikaan pietarsaarelaisen veneen kanssa. Kahden veneen eskaaderi Perämeren yli Suomeen alkoi aurinkoisessa kelissä ja 6-8m/s myötätuulessa. Myötäaallokko heilautteli sivulle vedettyä puomia, mutta tilanne rauhoittui preventteriköydellä. Genoaa aukaistiin vain maltillisesti, koska sekin pyrki läpsymään. Tuuli oli väliin puuskainen, joten genaakkeria ei alkumatkasta nostettu. Kun purjesäädöt oli saatu hierottua kohdalleen, niin mitäpä sitä muuta kuin rentoilemaan.



Päivän edetessä ilma lämpeni ja tuulikin himmaili sääennusteen mukaisesti 5m/s tienoille. Vauhtia haettiin kaikin keinoin: ajamalla virsikirjalla, genaakkerilla, leikkaamalla tuuleen jiippaillen sekä ajamalla pelkällä isolla koneavusteisesti suoraan myötätuuleen reittiviivaa pitkin. Vauhdin pudotessa alle kolmen ja puolen solmun purjeet kelattiin sisään ja matkantekoa jatkettiin dieselpasaatin voimalla. Onneksi tuuli palasi nopeasti ja loppumatkasta mentiin taas genaakkerilla. Kaikkia mahdollisia purjesettingejä kokeiltiin, mikä näkyi hyvin avotilan lattian köysispagetista. Avotilan ruuhkaa lisäsi miehistö, joka hakeutui lämpötilan noustessa avotilan penkeille makoilemaan aurinkoon. Avomeripurjehdusta parhaimmillaan.




Avomereltä käsin Kokkolan ja Pietarsaaren edusta vaikutti kovin autiolta. Ei huviveneitä eikä rantamökkejä. Tilanne muuttui, kun sujahdimme Kokkolan saariston läpi kiemurtelevalle 3m väylälle, joka oli lyhin reitti Kokkolan keskustan liepeillä sijaitsevaan GSF:n satamaan. Saariston rannat olivat täynnä mökkejä ja vesiliikenne vilkasta. Perämoottoriveneet suhasivat saariston suojassa sinne ja tänne. Vastaan tuli saunalauttakin.

Perille GSF:n laituriin pääsimme 66NM:n matkan jälkeen noin klo 21:00. Hipsimme rantautumismaljojen kanssa suoraan rantasaunaan ihailemaan iltaauringon valaisemaa merimaisemaa.

Seuraavan päivän aamuna nuoriso-osasto lähti Kokkolasta junalla kotiin. Lomaa on jäljellä vielä reilu viikko, jonka aikana vene pitäisi saada purjehdittua Ouluun. Seuraavana etappina voisi olla joko vanha suosikkimme Tankar tai meille vielä käymätön Ohtakari, jota olimme kuulleet kehuttavan kovasti. 

3 kommenttia:

Maarit Fellman kirjoitti...

Avotilan kuva oli niin tutun näköinen, köysi-sekasotkuineen... Ryhdyin tutkimaan tarkemmin kuvianne ja huomasin että teillä taitaakin olla sama vene kuin meillä, Bavaria :)

Meillä vähän sama kokemus viime viikolla, kun tulimme Ruotsin puolelta
Ahvenanmaalle. Meren ylitys kesti noin 6 tuntia ja kun tuulee liikaa
takaa, vauhti ei oikein millään nouse. Lisäksi avomerellä oli
aika kova aallokko ja vene heilui joka suuntaan, joka lisäsi vielä
purjeiden läpsytystä ja lepatusta - vaikka yritimme kaikkia mahdollisia
virityksiä.

Kivoja tarinoita teillä ja hienoja kuvia.

Hyviä tuulia vielä loppukesälle!

Terveisin
Maarit, s/y Solsidan
http://sy-solsidan.blogspot.fi/

A-P kirjoitti...

Hei,

myötäiseen tuuleen ei vauhtia tahdo oikein saada ilman genaakkeria (tai spinnua). Se ei myöskään läpsy aallokossa kuten genoa, joten meno on paljon rennompaa. Tälle kesälle hankkimamme sukka on aivan loistava, vahva suositus kaikille genaakkerin omistajille.

Suotuisia tuulia teillekkin,
A-P

Virtauslangan H kirjoitti...

Kiitos Maarit ja kivoja tuulia myös teidän venekunnalle!