Muuta liikennettä ei saaristossa juurikaan näkynyt ja saimme tehdä matkaa harvinaisen seesteisissä tunnelmissa. Istuin välillä ihan veneen keula-askelman päällä nauttien "veden päällä lentämisen" tunteesta ja kuuntelin keulakuohujen ääniä muuten hiljaisessa saaristossa.
Laivakoira nautti matkanteosta omaan persoonalliseen tyyliinsä.
Perille päästyämme totesimme olevamme todellakin hyvissä ajoin liikkeellä, sillä Lökaöllä ei ollut vielä ketään. Valitsimme rauhassa mielestämme parhaan paikan sekä tuulensuojan että auringon suunnan suhteen.
Lökaö sijaisee Möjan saaristossa, joka tarjoaa luonnoltaan upeaa ulkomerellisempää maisemaa.
Lökaöllä on Skärgådstiftelsenin toimintaa, kuten maisemanhoitoa lampaiden avulla. Lampaat olivat laivakoiralle uusi tuttavuus ja niitä piti tarkkailla hyvinkin tarkasti, mutta toki turvallisen etäisyyden päästä.
Yllätyimme positiivisesti kun löysimme saarelta myös Skärgårdstiftelsenin aivan uuden saunan! Valitettavasti se ei ollut käytettävissä koronan vuoksi; ovi oli lukittu huolellisesti ja laiturin uimaportaat otettu pois paikoiltaan. Onpahan hyvä syy tulla tänne uudestaan ensi kesänä.
Ihan itsellämme emme saaneet saarta pitää, sillä muitakin veneilijöitä saapui paikalle juhannusta viettämään. Me ja muutama muukin vene juhlistimme juhannusta juhlaliputuksella.
Pääruoka valmistui paikalliseen tapaan kätevästi grillissä rantakallioilla. Laivakoiralla oli täysi työ vahtia koko illan kestänyttä grillausruljanssia.
Vietettyämme päivän ulkona olimme auringon laskettua valmiita viimeistelemään päivän katsomalla Netflixistä jakson Sorjosta. Unta ei tarvinnut odottaa tälläkään kertaa.
2 kommenttia:
Onpa upean näköinen paikka! Kauniit ja tunnelmalliset kuvat saivat minut huokailemaan täällä ihastuksesta :) On siinä laivakoiralla ollut vahtimista kerrassaan, taisi uni maistua hänellekin ;)
Juu. Myös laivakoiraa nukutti hyvin, tosin näillä helteillä peiton päällä :)
Lähetä kommentti