Ruokakauppa oli varsin suosittu ja yhtäaikaisten kaupassaolijoiden määrää jouduttiin säännöstelemään koronan vuoksi. Välillä jono kauppaan kasvoi pitkän näköiseksi kahden metrin turvavälien vuoksi. Paluu satamaan kauppakassien kera sujui yllättävän helposti jäätelön voimalla. Palkitsimme itsemme hyvin sujuneesta kauppareissusta lounaalla Blidö Hamnkrogissa.
Matka jatkui kohti Finnhamnia sivumyötäisessä tuulessa pelkällä genoalla. Väliin meno oli rauhallisempaa ja väliin mentiin yli seitsemän solmun. Olimme jälleen palanneet saariston viekkaiden tuulten alueelle.
Finnhamnista löysimme hyvän tuulensuojapaikan yöpymistä varten Ingmarsön puolelta. Aamulla noudimme erikoisvieraan viiden mailin päästä Svartsön kaupan laiturilta, jonne vieraamme oli saapunut yhteysaluksella Tukholman keskustasta. Päivä oli jälleen reipastuulinen ja menomatkan vastatuulen ajoimme suosiolla koneella. Paluumatkan sivumyötäiselle avasimme genoan. Sivutuuliosuudella tuulta oli noin 10m/s, kunnes reipas puuska painoi veneen reiluun kallistukseen ja lopulta broachiin peräsimen pidon irrotessa. Ensimmäinen broachi meille pelkällä genoalla.
Vaikka palasimme Finnhamniin vasta puolen päivän aikoihin, saimme veneen haluamaamme paikkaan Idholmenin rantaan keula kohti tuulta. Pienenä miinuksena voisi mainita että kuivin jaloin rantaan siirtyminen ei näiltä paikoilta onnistunut yhdestäkään veneestä, sillä ennen äkkijyrkkää osuutta rantavesi oli hyvin matalaa muutaman metrin matkalta. Tulipahan pestyä jalat joka kerta veneeseen palattua.
Päiväkävelyllä kävimme Idholmenin gårdsbutikenissa, josta hankimme paikallisesti tuotettuja vihanneksia veneen ruokavarastoja täydentämään. Maatilan pihalla laivakoira tutustui ensi kertaa kanoihin, joita täytyi tarkkailla hyvin hartaasti ja pitkään.
Päivän aikana Finnhamnin kaikki tuulensuojaisat paikat täyttyivät ja lahti tuli täyteen ankkuroituneita veneitä. Istuimme aurinkoista ja lämmintä iltaa avotilassa, kun havaitsin taivaalla kovin tutun näköisiä tummia pilviä. Keräsin kaiken kastuvan varmuuden vuoksi sateen suojaan, kun taas muut veneilijät eivät reagoineet tummiin pilviin ennen kuin tuuli ja sade iskivät äkkiarvaamatta. Ylitsemme pyyhkäisi aivan ukkosrintaman kaltainen sääilmiö, tosin ilman salamointia. Tuulta ja sadetta kesti ehkä vartin verran ja ne loppuivat yhtä nopeasti kuin alkoivatkin; kuin veitsellä leikaten. Lopuksi luonto kiitti yleisöään täydellisellä sateenkaarella. Tuulta riitti sen verran, että naapuriveneen pitkä ankaroliina väpätti tuulessa kovaa kuulostaen aivan vieressä lentävältä helikopterilta. Useat lahden ankkuroituneesta veneestä joutuivat nostamaan ankkurinsa ja lähtemään pois. Samoin myös muutamat vastarannan peräankkurissa olijat. Lähes kaikkien lahdelle ankkuroituneiden veneiden kannella päivystettiin tilannetta sateessa ja tuulessa. Olimme todella tyytyväisiä metsän tarjoamaan tuulensuojaan ja kävin illan päätteeksi lisäämässä kolmannen köyden keulasta suoraan lähimpään tukevaan puuhun. Samalla hiissasin venettä metrin taaksepäin, jotta keulan alle jää tarpeeksi vettä aaltojen varalle. Joskus resepti hyvään yöuneen on näin yksinkertainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti