Laivakoira tarkisti välillä tilanteen kurkkimalla sprayhoodin sivulta eteenpäin. Aloimme saapua Tukholman saariston ulkokehälle, jossa olisi voinut olettaa olevan hieman vähemmän liikennettä sisäsaaristoon verrattuna. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan muita huvialuksia oli liikkeellä runsaasti. Saavuimme perille sopivasti muiden tehdessä lähtöään ja parkkeerasimme veneen hyvälle paikalle heti sen vapauduttua. Pian meidän rantauduttua muutkin ympärillä olleet veneet lähtivät liikkeelle. Nyt olisi rantautumispaikkoja mistä valita.
Ystävämme saapuivat sovitusti paikalle omalla veneellään sopivasti juuri ennen lounasaikaa. Autoimme rantautumisessa ja tarjosimme lounaan nälkäisille merenkävijöille. Yhteistuumin suoritettu maastontiedusteluretki saarelle osoittautui tavallista haastavammaksi jyrkkien kallioiden ja tiheän kasvillisuuden vuoksi. Lopulta löysimme punaisin nauhoin merkityn reitin saaren läpi. Saari on Lidingön kunnan omistuksessa ja saarella on yleisessä käytössä oleva sauna.
Saunan lisäksi saarella ilmeisesti asustelee jonkinlainen tilustenhoitaja. Sauna osoittautui itse lämmitettäväksi pieneksi puusaunaksi uimalaitureineen. Olisin toki mieluusti saunan lämmittänyt, mutta puolen tunnin rämpiminen saaren halki suuntaansa ei houkuttanut. Ehkä sitten ensi kerralla.
Maastontiedusteluretki väsytti laivakoiran, joka torkkui avotilassa persoonallisella tyylillään.
Illalla kiipesimme kallioille ihailemaan auringonlaskua. Tällä kertaa aurinko hiipui sammuksiin eleettömän tyylikkäästi ilman suurempaa valoshowta.
Päivän aikana jokainen lähistön rantautumiskelpoinen paikka oli täyttynyt. Runsaasta veneiden määrästä huolimatta saarella vallitsi seesteisen rauhallinen tunnelma. Juuri sellainen mitä ulkosaaristosta olettaisikin löytävänsä. Björkskäret on todellakin käymisen arvoinen paikka. Tänne tulemme uudestaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti