Sataman edustalla oli kuhinaa veneiden lähtiessä ja saapuessa. Puolen päivän aikaan tilaa löytyi vielä helposti. Saimme jälleen perän avotilan kohti ilta-aurinkoa. Heti rantautumisen jälkeen lähdimme nälkäisinä maastontiedusteluretkelle. Josko satamasta löytyisi lounasruokaa? Eri ravintelien lounastarjontaa tutkiessa ihmettelin reippaasti keinuvaa Nauvolaista asfalttia. Tie tuntui keinuvan holtittomasti suuntaan jos toiseen. Oikein ääneen ihmettelin, miten saman kylän hieman heppoisen oloinen laituri oli tuntunut oikein tukevalta kävelyalustalta sataman aallokossa.
Lounaspaikaksi valikoitui Hotel Strandbo tarjolla olleen kalapöydän perusteella. Pöydän antimet olivat erinomaisen hyviä ja lähetin keittiöön erityiskiitokset ruodottomasta graavisiiasta.
Nauvon kivikirkko osoittautui kauniiksi ja historiallisesti varsin mielenkiintoiseksi goottilaistyylisine kattoineen. Liekö hyvä sijainti luonnonsatamineen Tukholman ja Turun välillä vaikuttanut asiaan?
Apteekkireissulla pyörähdimme myös paikallisessa antiikkiliikkeessä, jossa nostalgiannälkäinen olisi löytänyt paljonkin hankittavaa. Huomattavan isokokoisen hirvenpään kohdalla totesin valikoiman olevan todellakin hyvin kattavan. Toki hyllyn päällä komeili myös liuta pienempiä metsän eläimiä täytettyinä versioina.
Veneen muonavarastoja täytettiin pariin otteeseen hyvän valikoiman K- ja A-marketin antimin. Erityismaininnan ansaitsevat makeat Nauvolaiset mansikat, joita ostimme marketin edustan torimyyjältä. Myös Najaden-pitserialaivan tuotteet totesimme suositusten arvoisiksi. Sataman putiikeistakin löytyi yhtä sun toista, joten todellakin voi todeta Nauvon palvelutarjonnan olevan erittäin kattava.
2 kommenttia:
Hauska kuulla, että Nauvon pitsat maistuivat! Ikävää tietysti tuo keinuva asfaltti, ilmoitamme siitä kaupungille, jos osaisivat tehdä asialle jotakin.
Hyvää matkaa ja hyvää kesää!
M & H
Hienoa! Kerro samalla kiitokset hienosta satamasta. Tulemme toistekin!
Lähetä kommentti