<>

<>

torstai 1. elokuuta 2019

Kiilaaja matkalla Västervikiin

Aamu aukesi aurinkoisena ja vähätuulisena. Tuulenhenkäys kävi suoraan sivulta, joten päätimme kokeilla josko saisimme paatin liikkumaan riittävällä vauhdilla. Kiire ei ollut mihinkään ja keli kohdillaan, joten oiva tilaisuus harjoitella kevyen tuulen trimmausta. Saimme vauhtia kahden ja kolmenpuolen solmun väliin. Hetkittäin jopa neljä solmua. Ehdimme myös katsella maisemia, kuten polkkapossun väristä kummelia.


Innostuin purjeiden trimmaamisesta enemmänkin, kun edessäpäin näkyi sopiva referenssipursi. Jatkuvan trimmaamisen avulla aloimme hitaasti saavuttaa edellämenijää. Lopulta otin genoan skuttinarun toiseen käteen ja toisella ohjasin venettä. Näin sain hyvän tuntuman tuulen muutoksiin. Kun aloin päästä iskuetäisyydelle, huomasi edellämenijä aikeeni ja kiilasi eteeni väylän tuulenpuoleiseen reunaan. Jouduin siis yrittämään ohitusta tuulen alapuolelta aika läheltä ohitettavaa. Ohitettava osoittautui olevan meitä huomattavasti isompi 45 jalkainen uudehko dufour, josta ei meille tervehdystä herunut. Purjeet lepattaen piinaavan pienellä vauhtierolla pääsin lopulta heidän ohitseen tuulen alapuolelta. Kun sain taas tuulta purjeisiin jäi ohitettava pian terveellisen hajuraon päähän. He vaikuttivat olevan aika happaman oloisia eivätkä yhtyeet sisäiseen ilooni onnistuneesta ohituksesta tuulen alapuolelta.

Västervikin vierassatamaa on uudistettu ja työt ovat jääneet tältä kaudelta kesken, sillä uusi huoltorakennus on olemassa vain havainnekuvissa. Palvelut löytyvät vanhasta huoltorakennuksesta, joka kieltämättä on tullut elinkaarensa päähän. Pientä kitkaa aiheutui tiedotuksesta, jonka olisi voinut hoitaa paremminkin. Ensi kaudella heillä on varmasti kaikki kunnossa ja hieno iso vierassatama operoitavana. Västervik on tunnelmaltaan mukava kesäkaupunki, josta löytyvät kaikki peruspalvelut. Isolle vierassatamalle on varmasti tarvetta, sillä täällä mekin viihdyimme.




Ei kommentteja: