<>

<>

tiistai 28. huhtikuuta 2015

Perämeren pinnanmuotoja ja heijastuksia

Meri on kautta aikojen kiehtonut ihmisiä. Veneily on yksi tapa nauttia siitä. Itse pidän erityisesti avomeripurjehduksesta, sillä se tarjoaa upeaa merellistä maisemaa silmänkantamattomiin. Vaikka vesi sinänsä on läpinäkyvää ja kirkasta, voi meren pinta yllättää kauneudellaan.

Jos meren pintaa pitäisi yhdellä sanalla kuvailla, niin useimmilla tulisi varmastikin mieleen sana aaltoileva. Kauneimmillaan rauhallisesti aaltoileva meren pinta lienee sen heijastaessa auringon säteitä kuin pieniä timantteja.
Haukiputaan edustan merialue




Tuulettomassa kelissä meren pinta kuvioituu upeasti taivaan värien heijastuessa hitaasti vellovan vanhan ristiaallokon pinnanmuodoista.
Suomen aluevedet Kokkolan korkeudella




Joskus harvoin tyyni ja aalloton meren pinta luo seesteisen, pysähtyneen tunnelman, jota on lähes sääli rikkoa veneen peräaalloilla.
Perämeren pohjukka, Sandskärin itäpuoli




Täysin tyyni meren pinta voi yllättää ja näyttää auringon valossa todella tummalta, lähes mustalta.  Mustan veden vaikutelman rikkovat auringon valossa valkoisena kimmeltävät veneen keula-aallon kuohut.
Merenkurkun pohjoispuolen merialue




Tuulettomassa sadekelissä voi nähdä kuinka isot sadepisarat iskeytyvät meren pintaan. Aivan kuin taivaasta sataisi herneitä jotka rummuttavat veden kalvoa.
Oulun edustan merialue



Lyhyemmällä kameran suljinajalla sadepisaroiden muodostamat pintakuviot tulevat näkyviin. Tumma sadepilvi värjää meren pinnan saven harmaaksi tuoden mieleen kuun pinnanmuodot. Väittävät muuten kuun pinnanmuotojen muodostuneen meteoriittien törmätessä kuun pintaan. Uskoisikohan tuota selitystä?
Oulun edustan merialue


Aurinkoisena kesäpäivänä Perämeren pohjukan kirkkaat rantavedet välkehtivät kauniisti tuoden mieleen tarujen Eldoradon, tuon kultaisen kaupungin.
Perämeren pohjukka, Seskarö

7 kommenttia:

Katinka kirjoitti...

Ihania kuvia! Merestä ja ennen kaikkea vedestä on todella moneksi. Kolmas kuva oli hyvin samanlainen kuin mitä minä olen ottanut viimekesänä kun menimme Haapsalusta Pärnuun. Aivan uskomattoman tyyni päivä, melkein pelottavan tyyni =D.

Merenneito kirjoitti...

Ihana postaus! :)

A-P kirjoitti...

Vaikkei heti uskoisi, löytyy rannattomalla merelläkin yhtä ja toista kuvattavaa. Kamera on kiva keksintö, mutta ei toki purjeveneen veroinen ;)

Annika saaresta kirjoitti...

Upeita kuvia!! Meressä on kyllä voima, joka vetää puoleensa... :)

Unknown kirjoitti...

Meren kuvaamiseen ei kyllä kyllästy koskaan. Hienoja pinnanvaihteluita ja tunnelmia olit kuviisi saanut :)

Unknown kirjoitti...

Upeita kuvia ja kiva postausaihe:)

A-P kirjoitti...

Kiitos vielä kommenteistanne. Mukava jos kuvista on iloa muillekin. Veneilemään kun ei täällä vielä pääse, niin pitää tyytyä purjehtimaan kuva-arkiston kätköissä.