Bulleröstä on vain lyhyt rykäisy Sandhamniin. Lähdimme liikkeelle vitkuttelematta heti aamupalan jälkeen, joten olimme perillä sopivasti aamun joukkopaon jo käynnistyttyä. Saimmekin paikan satamasta varsin vaivattomasti. Samantahtiset ruotsalaisveneilijät irtaantuvat liikkeelle viimeistään aamukymmenen aikoihin, joten juuri silloin kannattaa olla jo kärkkymässä vapautuvia paikkoja suosituista satamista. Ruotsalaisveneilijät ovat mieluusti perillä kohteessaan jo kello kahden aikoihin, mutta viimeistään neljältä, jotta ehtivät saada hiiligrillinsä tuleen klo 18:00. Tämän vuoksi kello neljän jälkeen saapuvilla voi olla jo hankalampaa löytää vapaita paikkoja suosituista kohteista. Ja jos haluaa saunoa rauhassa, niin opportunisti suomalainen suuntaa saunalle iltakuuden aikoihin, kun muut aloittavat grillaamisensa. Välillä voi kannattaa tehdä asiat hieman toisin kuin keskimääräinen veneilijä.
Päivän mittaan sataman suulla oli lähes jatkuva härdelli paikkaa odottavien veneiden toimesta. Satamapoika koitti puikkelehtia kumiveneellään odottavien veneiden välissä ja ohjata veneitä vapautuviin paikkoihin oikeassa järjestyksessä. Varmasti aika ressaava kesätyö, vaikka ovathan veneilijät keskimäärin melko lupsakkaa porukkaa.
Nykyisin vieraslaitureita on kolmessa eri paikassa yhteensä yli neljäsataa: itse Sandhamnissa sekä vastapäisillä saarilla Telegrafholmenilla ja Lökholmenilla. Erillisissä saarissa oleviin satamiin kulkee ilmainen yhteysvene tunnin välein. Satamia operoi Kungliga Svenska Segel Sällskapet, joka järjestää myös Åf Offshore Racen eli tunnetummin Gotland Runt –kisan. Isolla seuralla on osaamista ja muskelia hoitaa sataman toimintaa: homma toimii hyvin ja huoltorakennuksen uuden oloiset tilat olivat suorastaan ylellisen tyylikkäät. Näistä kolmesta vaihtoehdosta on Sandhamnin vierassatama varmaankin kaikkein hälyisin ja rauhattomin, sillä sataman sijainti on suoraan sanottuna kylän ja tapahtumien keskipisteessä. Yhteysveneet tuovat Sandhamniin paljon turisteja; sekä päiväkävijöjitä että yöpyjiä saaren hotelleihin. Turistien myötä pieneltä kylältä löytyy useampi ravintola, leipomo sekä ruokakauppa. Vain systembolaget puuttuu, tai ehkä paikalliset ovat todenneet pitkän toimitusajan tilauspisteen olevan se parempi vaihtoehto saaristotunnelmiin virittäytyneiden turistien kansoittaessa kylän keskustan.
Sataman ulkopuolinen Sandhamnin kylä on hieman yllättäen tunnelmaltaan boheemi; iäkkäät talot ovat epäruotsalaisesti pientä tai suurempaakin remonttia vailla, eikä puutarhanhoito näytä kuuluvan lainkaan paikallisten ajanviettotapoihin. Kylää kierrellessämme aloin myös epäilemään josko saarelle on kielletty tuomasta ruohonleikkureita, sillä yleensä ruotsalaisille pihoille on tunnusomaista golfviheriön kaltainen hyvin nypitty nurmimatto. Tai ehkäpä Sandhamnilaiset ovat ymmärtäneet, mitä Juha Vainio ja Lasse Mårtenson kertoivat suomen kansalle kappaleessaan ”Kaikki Paitsi Purjehdus On Turhaa”:
Kävimme myös retkellä saaren toisessa päässä sijaitsevalla Trouvillen hiekkarannalla, joka on nimetty ranskalaisen esikuvansa mukaan. Ihan kelpo hiekkaranta tien päästä löytyikin. Vesi syvenee hitaasti, joten ranta on lapsiturvallinen.
Sataman palveluihin kuuluu myös Lökholmenilla sijaitseva rantasauna, joka on kaikkien vapaasti käytettävissä klo 20:30 asti. Tämän jälkeen sauna on varattavissa maksua vastaan. Lähdin saunareissulle kuuden vuoroveneellä, sillä arvelin saunalla olevan vähemmän ruuhkaa paikallisten aloitellessa grillausrutiinejaan. Saunalla olikin hyvin rauhallista, sillä ketään ei näkynyt missään. Vaan eipä ollut tultakaan pesässä. Puita ja sanomalehteä löytyi helposti, mutta tuluksia ei löytynyt mistään. Lyhyen tilannekartoituksen jälkeen tein sytöt pesään valmiiksi ja lähdin etsimään suomalaisvenettä Lökholmenin satamasta tuluksien ja saunaseuran toivossa. Molemmat löytyivät heti ensimmäisellä yrittämällä. Sauna saatiin kuumaksi mukavan jutustelun lomassa, mutta itse saunominen jäi tällä kertaa hieman hätäiseksi, sillä halusin ehtiä takaisin Sandhamniin jo seuraavalla vuoroveneellä. Totesin saunan varsin toimivaksi kokonaisuudeksi uintilaitureineen, mutta ensi kerralla varustaudun omilla tuluksilla sekä löylykauhalla. Iso Kiitos saunaseuralle, mikäli satut tätä blogia lukemaan.
1 kommentti:
Kas kun olette löytäneet vanhan suosikkinin.Tätä levyä ei ollut pitkiin aikoihin saatavissa edes nettikaupasta.Opettelin nämä kauniit sanat aikanaan ulkoa.Veneyhtiökumppani Antti N:n kanssa sitten laulettiin päivällisen jälkeen iltanuotiolla elokuun hämärtyvässä illassa esim. Stora Trutskärin rannassa ruotsalaisten lähdettyä moottoriveneillään kaupunkiin iltauutisille.Kuunneltuani kappaleen ruutuun ilmestyi Fritz Wunderlichin kuva ja laulu Adelaide,mikä on myös kaupunki Australiassa sen lisäksi,että oli varmaankin yksi Beethovenin rakastetuista. Sehän piti kuunnella saman tien.
Terveisin Pappa.
Lähetä kommentti