Kauden viimeinen reissu

Veneen nostoaika oli ollut varattuna jo viikkokausia, joten tämä viikonloppu oli viimeinen mahdollisuus käydä jossain ennen veneen ylösnostoa. Sääennusteet näyttivät suotuisilta, joten päätimme maasähkön ja saunan houkuttelemina suunnata kohti seuran saarta. Suunnitelmissa oli kuitenkin yöpyä perjantain ja lauantain välinen yö kotilaiturissa, sillä emme millään ehtisi perille seuran saareen ennen pimeän tuloa. Ylläykseksemme normaali perjantairuuhka Tukholman ulosmenotiellä loisti poissaolollaan ja saavuimme satamaan hieman luultua aikaisemmin. Vesitankkia täyttäessä päätimme muuttaa suunnitelmia ja tehdä nopean lähdön. Laskeskelimme ehtivämme noin puoleen matkaan ennen pimeän tuloa. Reitti on kuitenkin erittäin tuttu ja loppumatkasta helppo pimeälläkin.

Jos ei ollut ruuhkaa moottoritiellä, niin ei ollut kyllä merelläkään. Ihan yksin ei kuitenkaan tarvinnut matkaa tehdä, sillä varsinkin alkumatkasta oli muutamia vastaantulijoita jotka selvästikin halusivat pois vesiltä ennen pimeän tuloa. Loppumatkan sysipimeässä saaristossa kanssaveneilijät olivat harvinaisempia. Pimeä oli tällä kertaa hyvin pimeä. Vain rantojen puuston latvat erottuivat hämärästi taivasta vasten, mitään muuta ei pimeydessä pystynyt näkemään. Onneksi plotteri kertoi oman paikan kartalla, eikä loppumatkasta ollut mitään väistettävää kuten valottomia merimerkkejä. Näin vain muutaman nopean perämoottoriveneen, jotka olivat luultavasti matkalla kohti saarimökkiä. Vauhdista päätellen nämä veneilijät olivat varmaankin rutinoituneita pimeäveneilijöitä tutulla reitillään.

Aamulla laskin seuran saaren laiturissa olevan viisitoista venettä, mikä on mielestäni tavanomaista suurempi määrä näin myöhäistä loppukautta ajatellen. 

Saunan varauskalenteri oli normaalia täydempi. Selvästikään uinti ilman saunaa ei houkuttele näin loppukaudesta. Aamun saarikierroksen jälkeen poistimme purjeet. Onhan se vene ilman purjeita jotenkin kaljun näköinen.

Pienen sadekuuron jälkeen aurinko palasi ikäänkuin muistuttamaan kuinka hieno syksyinen saaristomaisema voikaan olla oikeassa valossa.

Illalla hyvien löylyjen ja uinnin jälkeen istuin pimeässä saunan terassilla katselemassa tähtikirkasta taivasta. Kiitollisuudella ajattelin kuinka hienot kelit ja kauden viimeisen reissun saimmekaan. Näihin tunnelmiin on mukava lopettaa tämä veneilykausi.