Vesillelaskupäivä varattiin hyvissä ajoin heti
ajanvaraussysteemin auettua. Niinpä sain varattua meille sopivan laskuajan: perjantaina
16.4. klo 15:50 eli päivän toiseksi viimeisen ajan. Valmistelin veneen kuivalla
maalla mahdollisimman hyvin sillä ajatuksella, että kelien salliessa lähtisimme
viikonloppureissuun suoraan vesillelaskusta. Tällaista yltiöpäisyyttä emme
olleetkaan vielä aikaisempina vuosina kokeilleet.
Sääennusteet vesillelaskuviikonlopulle olivat varsin suotuisat: aurinkoista lämpötilan ollessa välillä +1...+12 astetta. Niinpä saavuimme satamaan ruokakaupan noutopisteen kautta auto täynnä tavaraa. Yrityksenä oli pakata mukaan ruokatarvikkeiden lisäksi kaikki viikonlopun aikana tarvittava kampe, sekä paljon muuta veneen normaali kesävarustukseen kuuluvaa rojua. Itse vesillelasku sujui Svinninge Marinan henkilökunnan voimin normaalirutiinein täsmälleen aikataulussa.
Ensimmäiseksi toimenpiteeksi päätimme siirtää veneen vastapäiselle laiturille vesitankkien täyttämistä varten. Tavarat siirtäisimme veneeseen vasta kun vesijärjestelmä olisi todettu vuodottomaksi. Vesijärjestelmän vuotojen metsästäminen kun on paljon helpompaa veneen ollessa tyhjänä tavarasta. Lyhyt siirtymätaival vastapäiseen laituriin tarjoili ensimmäinen oppitunnin heti kauden alkuun: muista katsoa tuulimittariin ennen laiturista irtaantumista. Puuskittainen suora sivutuuli puhalsi 8-10m/s työntäen meitä laiturista poispäin, jossa olimme sivukiinnityksessä keula kohti maata. Ainoa tapa poistua laiturista oli peruuttaa vene pois, mutta sivutuulesta johtuen reittisuunnitelmani toteutus ei sujunut haluamallani tavalla. Tuuli tarttui veneen keulaan kääntäen vettä siten, että veneen perää ei saanut ohjattua laiturista poispäin. Keulapotkurin avulla veneen olisi tietysti voinut kääntää hallitusti ympäri keulan kautta tässä rajallisessa tilassa, mutta sellaista ylellisyyttä ei ollut veneeseen itsestään ilmestynyt tämänkään talven aikana. Ja tässä kohden voi sitten jälkiviisaana kirjata ylös oppitunnin numero kaksi teeman: tee aina varasuunnitelma mikäli alkuperäinen pläni ei syystä tai toisesta toimikaan. Käytin kaiken käytössä olleen tilan satama-altaasta ja sain lopulta veneen käännettyä keulan kautta ympäri kunniallisesti ilman kalustovahinkoja. Olimme nyt kylkiparkissa vastapäisessä laiturissa keula toiseen suuntaan. Vedet tankkeihin, vesijärjestelmän koepoinnistus, yhden vuotavan liitoksen korjaaminen ja tavarat veneeseen. Olimme valmiina viikonloppureissulle ennätysajassa heti vesillelaskun jälkeen!
Nyt tuuli siis painoi meitä kohti laituria, jossa olimme kylkiparkissa. Mutta koska tällä kertaa osasin varautua tuulen vaikutukseen, oli lähtö superhelppo. Laitoin ison pallofendarin veneen ja laiturin väliin lähelle veneen perää ja juoksuköyden peräknaapista veneen puolivälin tienoilla olevaan laiturin kiinnitysrenkaaseen. Keula irti ja pakki päälle. Veneen keula kääntyi hitaasti kohti tuulta ja veneen ollessa noin 40 asteen kulmassa laituriin irroitimme juoksuköyden. Siitäpä olikin sitten helppo lähteä eteenpäin kohti ensimmäistä viikonloppureissua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti