Perämeren pinnanmuotoja ja heijastuksia

Meri on kautta aikojen kiehtonut ihmisiä. Veneily on yksi tapa nauttia siitä. Itse pidän erityisesti avomeripurjehduksesta, sillä se tarjoaa upeaa merellistä maisemaa silmänkantamattomiin. Vaikka vesi sinänsä on läpinäkyvää ja kirkasta, voi meren pinta yllättää kauneudellaan.

Jos meren pintaa pitäisi yhdellä sanalla kuvailla, niin useimmilla tulisi varmastikin mieleen sana aaltoileva. Kauneimmillaan rauhallisesti aaltoileva meren pinta lienee sen heijastaessa auringon säteitä kuin pieniä timantteja.

Haukiputaan edustan merialue

Tuulettomassa kelissä meren pinta kuvioituu upeasti taivaan värien heijastuessa hitaasti vellovan vanhan ristiaallokon pinnanmuodoista.

Suomen aluevedet Kokkolan korkeudella

Joskus harvoin tyyni ja aalloton meren pinta luo seesteisen, pysähtyneen tunnelman, jota on lähes sääli rikkoa veneen peräaalloilla.

Perämeren pohjukka, Sandskärin itäpuoli

Täysin tyyni meren pinta voi yllättää ja näyttää auringon valossa todella tummalta, lähes mustalta.  Mustan veden vaikutelman rikkovat auringon valossa valkoisena kimmeltävät veneen keula-aallon kuohut.

Merenkurkun pohjoispuolen merialue

Tuulettomassa sadekelissä voi nähdä kuinka isot sadepisarat iskeytyvät meren pintaan. Aivan kuin taivaasta sataisi herneitä jotka rummuttavat veden kalvoa.

Oulun edustan merialue

Lyhyemmällä kameran suljinajalla sadepisaroiden muodostamat pintakuviot tulevat näkyviin. Tumma sadepilvi värjää meren pinnan saven harmaaksi tuoden mieleen kuun pinnanmuodot. Väittävät muuten kuun pinnanmuotojen muodostuneen meteoriittien törmätessä kuun pintaan. Uskoisikohan tuota selitystä?

Oulun edustan merialue

Aurinkoisena kesäpäivänä Perämeren pohjukan kirkkaat rantavedet välkehtivät kauniisti tuoden mieleen tarujen Eldoradon, tuon kultaisen kaupungin.

Perämeren pohjukka, Seskarö

Katinka kysyy ja H vastaa

Nyt kirjoitan asioista, joista en varmaankaan tulisi kirjoittaneeksi ellei Haaveena hyvä kuva -blogin Katinka olisi kutsunut minua mukaan Liebster blog award -haasteeseen. Ideana on laatia 11 kysymystä ja haastaa mukaan lukijamäärältään pieniä blogeja vastaamaan niihin.

Näin Katinka kysyy ja minä vastaan:

1. Jos saisit tilaisuuden, lähtisitkö käymään kuussa?

En. Nautin mieluummin elämästä Telluksella.

2. Mitä harrastuksia / kiinnostuksen kohteita sinulla on?

Kiva kun ei tarvinnut rajoittua harrastuksiin. Jotkut näistä ovat välillä sen verran horroksessa, että tuskin niitä voisi jatkuvasti harrastuksiksi kutsua. Purjehdus, lenkkeily, laskettelu, maastopyöräily, hiihto, spinning, lukeminen, pianonsoitto, käsityöt, kasvihuonetomaattien kasvattaminen ja ruuanlaitto.

3. Elämäsi suurimmat saavutukset?

Suurena saavutuksena (ja varmaan myös onnenkantamoisena) pidän sitä, että elämä on antanut minulle paljon enemmän kuin olen koskaan uskaltanut uneksia: Perheen, mielenkiintoisen työn ja mahdollisuuden purjehtia vapaa-aikana!

4. Millaisia blogeja luet mieluiten ja miksi?

Veneily- ja lifestyleblogeja. Veneilyblogeissa kiinnostaa tietysti kaikki vesillä oloon, vene-elämään ja -kohteisiin liittyvä. Lifestyleblogeista haen kai sitä mitä ihmiset usein hakevat naistenlehdistä: kurkistusta oman arjen ja kokemuspiirin ulkopuolelle.

5. Pidätkö ruoanlaitosta, onko sinulla jokin oma bravuri ruoka?

Kyllä! Montakin, mutta mainittakoon vaikka pasta carbonara (josta olen tosin jo syönyt itseni vähän ulos, koska lapset vaativat sitä erääseen vaiheeseen vähän liian tiuhaan). 

6. Viini, olut vai siideri?

Viini.

7. Järki vai tunteet?

Ensin järki, mutta aina loppupeleissä tunteet.

8. Mistä unelmoit?

Terveydestä ja hyvinvoinnista koko perheelleni.

9. Parhaat keinosi poistaa stressiä?

Nukkuminen ja liikunta.

10. Heikkoutesi?

Voimakastahtoisuus...

11. Vahvuutesi?

No tuo edellämainitsemani voimakastahtoisuus.

Kiitos Katinka sinulle haasteesta. Omalta osaltani jätän haasteen avoimeksi niille, ketkä siihen haluavat tarttua. Jospa joku Pohjoisen veneilyblogin kirjoittaja kuten S/Y Mamarosa, S/Y Stellapolaris tai S/Y Petrina asiasta innostuisi. Mikäli joku päättää tähän avoimeen haasteeseen tarttua, niin vastauksia lukisin mieluusti seuraaviin kysymyksiin:

1. Jos olisit vaatekappale, niin mikä vaatekappale olisit?

2. Vesi, tuli, maa vai ilma?

3. Miksi valitsit kysymyksessä 2 nimeämäsi elementin?

4. Mitä teet kesäloma-aamuna ensimmäiseksi herättyäsi?

5. Haluaisitko ylittää Atlantin purjeveneellä?

6. Mikä oli parasta mitä sinulle tapahtui eilen?

7. Mikä on lempivuodenaikasi?

8. Kenet ottaisit mukaan neljän viikon purjehduslomalle?

9. Miksi aloitit blogin?

10. Mitä kieltä haluaisit osata?

11. Mikä on lempivärisi?

Ensimmäiseen ja viimeiseen kysymykseen on vahvasti vaikuttanut lasteni kymmenen vuotta sitten laatima päiväkodin henkilöesittely. Tuohon ensimmäiseen kysymykseen tuolloin viisivuotias tyttäreni vastasi: "Sukkahousut". Se jäi jotenkin mieleen.

Ravintola Nallikari

Oulun ylpeys on jo vuosia ollut Nallikarin hiekkaranta. Sen kyljessä on kylpylähotelli Eden ja ranta on vuosikausia houkutellut kaupunkiin turisteja ympäri pohjolaa. 

Lähes jokaisella oululaisella on rannasta muistoja. Muistan kuinka serkkujen tullessa kesällä kaupunkiin menimme Nallikariin uimaan ja kävimme ostamassa jätskit rannan sinisestä suuri-ikkunaisesta kahvilasta. 90-luvun lopussa tuo  upealla paikalla sijaitseva kahvilarakennus pääsi rapistumaan onnettomaan kuntoon.

Pari vuotta sitten paikallinen yrittäjä tarttui kuitenkin haasteeseen ja kunnosti rakennuksen uuteen loistoon, 70-luvun henkeä raikkaalla toteutuksella kunnioittaen. Ranta-aluetta on remontoitu ja moottoriveneilijät voivat jo nyt kiinnittyä kunnostettuun betonilaituriin. Me purjehtijat olemme esittäneet kaupungille kainon toiveen kelluvasta laiturista aallonmurtajan jatkoksi. 

Kunnostetun ravintolan antiin saimme ensikosketuksen viime syksynä, kun vietimme seuran lipunlaskuillallista pimenevän merimaiseman tunnelmissa hyvästä ruuasta nauttien. 

Tänään kävimme testaamassa ravintola Nallikarin saaristolaispöydän lounasaikaan. Hyvää oli! Nallikari sijaitsee alle parin kilometrin päästä venesatamasta, joten keväthuoltojen pian alkaessa taidamme käydä nauttimassa lounasta Nallikarissa. Suurista ikkunoista on rentouttavaa katsella ulos ja suunnitella tulevan kesän purjehduksia  avautuvan maiseman merialueella.