Avovesikauden avauspurjehdus

Vene laskeutui veteen telakkasäätiön kokeineiden kavereiden toimesta rutiininomaisesti ilman veneenomistajan sydämentykytyksiä. Vene talvehti poikkeuksellisesti ilman mastoa, joten painavan alumiinihalon pystyynnosto tarjosi hieman ylimääräistä jännitystä. Kovin kummoista rutiinia tähän ei ole päässyt vielä syntymään. Rauhallisesti edeten maston nostostakin selvittiin kunniallisesti. Hieman päänvaivaa tuottivat vanttiruuvit, jotka eivät olleetkaan keskenään vaihtokelpoisia.  Jatkossa kannattaa siis jättää vanttiruuvit paikoilleen, jotta oikeita pareja ei tarvitse etsiä kokeilemalla.

Ensimmäiselle koepurjehdukselle piti lähteä lauantai-iltana ja suunnitelmissa oli yöpyminen Oulunsalon Varjakassa. Vene saatiinkin lauantai-iltana purjehduskuntoon, mutta emme enää jaksaneet lähteä mihinkään, vaan päätimme yöpyä kotilaiturissa. Hyvin nukutun yön jälkeen suuntasimme suunnitelmien mukaisesti Oulusalon Varjakkaan. Ankkuroiduimme lahdelle nauttimaan merilounaan kesäisen lämpimissä tunnelmissa.

Paluumatkalla oikaisin itseni lepoasentoon ratin takse peräpenkille ja annoin autopilotin hoitaa ohjaamisen. Maha täynnä, hieno kesäisen lämmin purjehdussää, auringonpaiste ja näkökentässä purjeet sinistä taivasta vasten. Mitäpä sitä muuta purjehtija voisikaan toivoa?