Pikaruokaa maalla tai merellä: spaghetti con aglio e olio

Ruuanlaitto on kivaa. Kiireessä ja nälässä valmista täytyy tosin saada nopeasti. Kaltaiselleni valmisruuan vastustajalle onkin lämmityseväiden sijaan muodostunut kokoelma pikaisesti valmistuvia vakioreseptejä, joita hyödynnetään niin kotona kuin veneellä. Yksi tällainen on spagetti valkosipulilla, chilillä, parmesaanijuustolla ja oliiviöljyllä ryyditettynä.

Herkku valmistuu näin: keitä neljälle henkilölle sopivasti spagettia runsaahkosti suolatussa vedessä. 7,5 minuuttia on sopiva keittoaika esimerkiksi Barillan spagetille. Spagetin kiehuessa kuullota reilussa puolessa desissä oliiviöljyä kolme tai neljä valkosipulinkynttä viipaloituna sekä maun mukaan (meillä yleensä vajaa yksi) chiliä silputtuna. Kun spagetti on kiehunut, valuta se lävikössä ja pyörittele tarjoiluastiassa, tai veneoloissa kattilassa, sekaisin öljy-valkosipuli-chiliseoksen kanssa. Mausta oman maun mukaan suolalla, rouhitulla mustapippurilla sekä parmesaaniraasteella. Mukaan voit heittää vielä silputtua tuoretta basilikaa. Veneessä toimii mainiosti myös kuivattu chili rouhittuna tuoreen sijaan. Tämän ruuan hyvä puoli veneessä on se, että vain parmesaanijuusto on jääkaappitavara. Juomaksi veneessä vaikka sitruunavettä ja kotona vaikka omena-inkiväärimehua. Herkullista viikonvaihdetta!

Veneilijän rentoiluasut

Kun purjehdusta harrastaa retkeilynä, oleiluna ja vapaa-ajanviettotapana mukaan tarvitaan muutakin kuin kansivaatteet. Yksi mukavimmista asioista purjehduspäivän jälkeen on rentoilu ruuan ääressä. Päivälämpötilasta huolimatta veneessä tahtoo auringon laskiessa tulla viileä. Ainakin näillä leveysasteilla. Silloin collegevaatteet astuvat kuvaan.

 

Perheemme on selvästikin mieltynyt Hollisterin mallistoon. Sen värimaailma ja lokkilogo on kuin tehty veneilijälle. Toistaiseksi Hollister -hankinnat Suomessa ovat nettikaupan varassa. Lähin putiikki löytyy Tukholmasta. Nuorison suosikki puolestaan on OnePiece.

Varpaani palelevat helposti, eikä veneen lattialla nautita lattialämmöstä. Siksi äidin neulomat pitkävartiset sukat ovat veneilyvarusteiden aatelia. Samoin suosikkini: karvapohjaiset flipflopit. Ajatuksena nuo kuulostavat varsin oudoilta, mutta käytännössä ne pitävät jalat lämpiminä ja tuntuvat unelmanpehmeältä paljaille varpaille.

Yöpakkaset pitävät vielä lämpimät vaatteet mielessä, mutta toivo ensi kesän lämpimistä purjehdus- ja uimakeleistä elää vahvana. Kaiken järjen mukaan vuoden keskilämpötilaan täytyy saada kylmän alkuvuoden jälkeen roima korjaus ylöspäin.

Vinkkejä purjeiden trimmaukseen

Tehdessämme kesällä pitkää matkaa Nauvosta Ouluun alkoi matkavauhdillakin olla merkitystä. Tämä sai ajattelemaan tarkemmin keinoja saada paattiin vauhtia, vaikka emme kilpailijoita olekaan. Oppia aiheesta löytyy netistä, mutta moni ohjeisto tuntui meille aloittelijoille hieman kryptiseltä.
Muutama viikko sitten tuli selkokielistä opastusta purjeiden trimmaukseen, kun A osallistui veneseuramme yhteistyössä NorthSailsin kanssa järjestämään purjeiden trimmausta käsitelleeseen teemailtaan. Opitun perusteella purjeiden trimmauksen perussäännöksi hahmottui seuraava:

1. Genoa eli keulapurje = veneen moottori
2. Isopurje = peräsin
3. Peräsin = jarru

Luennoitsijan nyrkkisäännön mukaan genoa tuottaa karkeasti 75% venettä eteenpäin vievästä voimasta. Siksi sen trimmaaminen on erityisen tärkeää. Genoa trimmataan aina ensin. Kun "moottori" eli genoa on saatu vetämään hyvin, siirrytään trimmaammaan isopurje. Trimmaamisen filosofian ydin on genoan ja isopurjeen balanssi. Purjeiden ollessa balanssissa vene kulkee  suoraan. Jos genoassa on enemmän tehoa kuin isossa, vene pyrkii laskemaan tuuleen. Ja päinvastoin, jos isopurjeessa on enemmän tehoa kuin genoassa vene pyrkii nousemaan tuuleen. 

Jo viime kesänä toimimme seuraavasti (vaikka parempi ymmärrys tälle tulikin vasta nyt): kevyessä ja keskituulessa trimmaamme ensin genoan täyteen tehoon ja isosta otetaan sen jälkeen tehoa sen verran, että vene kulkee suoraan peräsimen ollessa keskellä. Tällöin ohjaaminen on helppoa, kun ruorissa ei ole painetta. Päinvastaistakin tilannetta on tullut koettua. Samoin kuin se, että isoja tehonsäätöjä ei kannata tehdä trimmaamalla "tarkoituksella pieleen". Siitä seuraa vain lepatusta ja muuta ei-toivottavaa. Kovassa tuulessa kannattaa reivata ajoissa, koska genoaan tulee helposti oikeassa trimmissä liikaa tehoa ja balanssin saavuttaminen isopurjetta trimmamalla on vaikeaa. Reivaaminenkin on yleensä helpompaa, kun tuuli ei ole yltynyt mahdottomasti. Ylitehot ja yli 20° kallistukset eivät tuo veneeseen lisää vauhtia, vaan lähinnä erinäisiä ongelmia miehistölle ja matkatavaroille. Reivatuilla purjeilla balanssin voi taas hakea normaaliin tapaan. Tällöin ohjaaminen on helppoa eikä vene ole liikaa kallistunut.

Isopurjeen tehoja saa vähennettyä kiristämällä niitä säätömahdollisuuksia, joita veneessä on (esimerkiksi alaliikki, cunningham ja takastaagi). Teemaillan luennoitsijan mukaan takastaagia ei matkaveneissä voi kiristää liikaa eli taljaa voi kiskoa vaikka hampaat irvessä. Masto ei katkea.

Mastolla on yleisemminkin merkitystä purjeiden trimmauksessa. Matkaveneilijän näkökulmasta tärkeää on huolehtia kahdesta perusasiasta

1. Onnistuneen purjeiden trimmauksen taustalla on hieman taaksepäin taipunut masto, joka luonnollisesti on kuitenkin veneen keulasta tai perästä katsottuna täysin suorassa ja suora (eli alavantit eivät saa vetää mastoa mutkalle).
2. Veneen sivuvanttien tulee olla niin kireällä, että veneen kallistuessakaan suojan puolen vantit eivät ole löysät. Maston pystytyksessä vantit voi siis laittaa käytännössä niin kireälle kuin ne työkaluilla saa. Loppukiristystä voi tehdä tarpeen mukaan purjehdittaessa.

Täältä voi hakea lisätietoa trimmauksen saloista:
North Sails - purjeiden trimmaus
Seldén hints and advices