Pieniä vieraita veneessä

Veneessä oleminen on niin valtavan mukavaa, että päätimme nukkua yön kotisatamassa ennen sunnuntain minipurjehdusta. JäbäH kutsui mukaan kaverinsa ja aamulla retkueemme kasvoi vielä isovanhemmalla ja yhdellä pienellä lisävieraalla. Lauantai-iltana uintia ja illallista siivitti meidän 70-luvulla syntyneiden musiikkimakuun sopiva rokahtava hääbändi läheisessä juhlarakennuksessa.

Sunnuntain retken kohteena oli Oulunsalon Varjakan saari. Yhteensä lokiin kertyi 7,8 mailia. Edestakaisin siis. Ei huimia purjehdussuorituksia, mutta luovikäännösten treenausta kevyessä tuulessa ja leppoisaa yhdessäoloa kannella. Pieninkin vieras nautti ja aikoi tulla seuraavan kerran mukaan ilman isovanhempia, äitiä tai isäänsä. Onnistunut päivä siis.

Viikonloppu sammakkosaarella

Viikonlopun purjehdus alkoi Hai-veneiden SM-kisojen tarjoamaa spinnunäytöstä ihaillen.

Oulun seudun yksi suosituimmista veneilykohteista lienee Iin Röyttä. Päätimme tutustua kehuttuun retkisaareen ensimmäisellä kotisatamasta startatulla viikonloppureissulla. Matkaa Iin Röyttään on Oulusta parikymmentä mailia ja kaikilla kolmella oululaisella purjehdusseuralla on saarella omat majansa. Aallonmurtajan suojassa on maasähköillä varustettuja poijupaikkoja kymmenille vierasveneille. Saarella järjestetään myös erilaisia tapahtumia, kuten tulevana viikonlopun Elojuhlat. Metsähallitus pitää yllä saarta retkeilyn näkökulmasta.

Saarella on ollut satama jo satoja vuosia sitten ja se on toiminut aikoinaan luotsien tukikohtana. Nyt saari näyttää olevan myös sammakoiden suosikkisaari. Sammakoita sai suorastaan väistellä saunalle pitkospuita pitkin kulkiessa. Illan hämärryttyä nautimme jälleen kerran auringon värjäämistä maisemista. Tänne menemme uudelleen.

Retkipäivä Kellon Kiviniemeen

Aurinkoinen sää houkutteli meidät ystäväperheen kanssa kevyelle retkipurjehdukselle. Emme tunne vielä kovin hyvin Oulun lähistön retkisatamia, mutta Kellon Kiviniemi oli tuttu purjehduskurssilta. Satamassa on periaatteessa kaikki vierasvenesataman palvelut: polttoainejakelu, veneilijöiden "huoltotilat" ja niin edespäin. Kiviniemessä on myös pieni uimaranta ja ainakin ulkoa päin ihastuttavan näköinen kalakauppa. Sisään emme päässeet kurkistamaan, koska kauppa on avoinna vain perjantaisin ja lauantaisin. Kävelymatkan päästä satamasta löytyi yllättävän läheltä Siwa, joten lapset saivat tyydytettyä tikkarinälkänsä. Päivän suosikkilaji satamassa oli selvästikin kumiveneily.

Veneessä seilasi mukana neljä aikuista ja viisi lasta. Pienin matkustaja on juuri täyttänyt kolme kuukautta. Noin kymmenen mailin matka suuntaansa sujui hienosti, myös seurueen pienemmän osalta. Mennessä vastaamme tuli ruoppaaja ja ilmeisesti se oli juuri syventänyt Suenväylää. Kapeimmassa kohdassa kaiku näytti yli kuuden metrin syvyyttä ja matalimmassakin kohdassa yli kolme metriä. Takaisin tullessä ihailimme Oulun tiistaikisaajien menoa.