Torstaina 12.7. taitoimme hieman yli 40 merimailin matkan Kylmäpihlajasta Kaskisiin. Reitin alkuosa eteni vauhdikkaasti jiippaillen ja lähellä purjehtineen hollantilaisveneen reittivalintoja tutkaillen. Loppumatka taittui tuulen laannuttua koneella varsin harmaassa kelissä.
Lasten matkantekoa vauhditettiin karkkipussilla, josta herkkuja toimitettiin hytissä matkaansa taittaneelle L:lle kekseliästä reittiä.
Satamassa kokematon veneilijä saa kanssapurjehtijoilta arvokkaita vinkkejä. Vaasan ja Porin sopivaksi välisatamaksi meille neuvottiin idyllinen pikkutaajama Kaskinen. Harmaan päivän jälkeen Kaskisissa venekuntaamme odotti pilviverhon takaa paljastunut ilta-aurinko.
Perjantaina 13.7. olimme valmistautuneet pitkään merimatkaan ja lähdimme liikkeelle jo heti kuuden jälkeen. Taas vedettiin sadevaatteet niskaan. Tuuli oli alkumatkasta olematonta ja matkaa taitettiin jälleen koneella. Perjantai 13. päivä toi sen verran tepposia mukanaan, että karttaplotteri lakkasi toimimasta juuri kun sitä olisi huonon näkyväisyyden vuoksi tarvittu. Sateessa näkyvyys oli vain noin 1,5 mailia. No, navigoinnissa luotettiin sitten tunnin ajan tutkaan ja silmämääräisiin havaintoihin. Onneksi olimme talvella hankkineet navigointitaitoja saaristo- ja rannikkolaivurikursseilla. Vikaan tepsi lopulta perinteinen konsti eli täydellinen virtaresetti ja uudelleenkäynnistys. Yhteensä matkaa tehtiin Vaasaan etenkin lopussa tiheästi merimerkeillä tikutettua reittiä hieman yli 60 merimailia ja reilut 10 tuntia. Säiden osalta edellisen päivän kaava toistui: merellä oli harmaata ja päätesatamassa odotti ilta-aurinko.
