Meidän oli tarkoitus viettää Seskarössä pari yötä ja jatkaa matkaa melko nopeasti Suomen puolelle. Toisin kuitenkin kävi. Tuuli vonkuu vanteissa ja ensimmäistä kertaa jouduimme yöllä nousemaan korjailemaan kiinnityksiä. Tai oikeastaan fendareita. Vene paukautti aamun puolella pari kertaa laituriin (onneksi vastassa oli puulaituri) ja syyksi osoittautui ainakin 30cm laskenut vedenpinta. Fendarit olivat jääneet liian alas. Eilisillasta saakka pohjoistuulta on ollut noin 10 sekuntimetriä ja yhä kovempaa on ennustettu tälle päivälle. Säätä emme lähde uhmaamaan, vaan lomailemme täällä ylimääräisen päivän.
Saarena Seskarö on oikein kiva. Satamassa on maasähkö ja vesi ja kauppaan on matkaa muutama sata metriä. Seskarö Wärdshus tarjoaa maukasta ruokaa ja erityisesti ravintolan viikonloppuisin tarjolla oleva Skärgårds buffet on kuulemma kokeilemisen arvoinen.
Miljöönä satamalaituri ei oikein viehätä. Tarkoituksenamme oli siirtää vene läheiseen luonnonkauniiseen Sortinlahden poukamaan, mutta tuuli teki sille suunnitelmalle tepposet ja niinpä majailemme kalastaja-aluksen naapurina.
Pidempään paikoillaan oltaessa on aikaa panostaa enemmän ruuanlaittoon kuin purjehduspäivinä. Eilen illalla meillä oli L:n toiveillallinen, kun olin värkännyt paikalliselta kalastajalta ostetusta kalasta sushin poikineen. Itse asiassa sushia piti tehdä jo aiemmin. Ostamani wasabitahna oli kuitenkin mennyt niin hukkaan jonnekin pentterin kaappien kätköihin, että jouduimme siirtämään suunnitelmaa kunnes uusi tuubi tätä oleellista sushin raaka-aineitta saatiin hankittua. Sushin tekeminen luonnistui veneolosuhteissa yllättävän vaivattomasti. Riisin keitin jo aamulla valmiiksi ja illalla kasasimme erilaisia makirullia ja pyörittelimme nigirisusheja. Makusuosikiksi nousi tilkalla majoneesia höystetty kevyesti paistettu lohinigiri. Kala oli taatusti tuoretta, sillä kalastaja sanoi nostaneensa sen merestä tuntia ennen ostohetkeä. Jälkiruokana nautimme toissapäivänä Brändöskäristä poimittuja mustikoita marengilla ja kermavaahdolla höystettynä.
4 kommenttia:
Viisas veto, ei kannata uhmata luontoa, vaikka luonto uhmaa meitä.
Upean näköisiä susheja olit väsännyt! Me olemme syöneet lähinnä ostosushia, mutta silloin tällöin on tullut tehtyä itsekin. Se riisin kylvettely, keittely, maustaminen ja jäähdyttäminen on vähän pikäpiimäistä, kyllähän niitä muuten näpertelee. Hyvää wasabiakaan en ole vielä löytänyt (ne useimmat vaaleanvihreät tuubitavarat maistuvat melkein dijon sinapille). Onko sulla hyviä vinkkejä wasabin suhteen?
Kiitos Merenneito! Minä olen toistaiseksi tyytynyt tuohon markettiwasabiin eli juuri siihen vaaleanvihreään, kun en paremmasta tiedä :-) Oulun kauppahallissa on aasialaisia elintarvikkeitä myyvä hyvä pieni liike, josta olen saanut hyvää sushiriisiä. Täytyypä katsoa millaista wasabia siellä olisi tarjolla.
Oi miten herkullisen näköistä sushia!
Kiitos Katinka!
Lähetä kommentti