<>

<>

lauantai 9. maaliskuuta 2019

Missä on tullut käytyä - 2018 päivitys

Viime kesänä kiertelimme alkukaudesta ja lomareissulla uusia satamia ja saaria. Liikuimme Tukholman saaristossa sekä Tukholman eteläpuolella Gotlannin Visby mukaan lukien. Syyskaudella loman jälkeen vierailimme lähinnä entuudestaan tutuissa saarikohteissa. 
Kartan mittakaavaa piti hieman muuttaa, jotta kaikki käydyt satamat saatiin samaan kuvaan. Varauduin samalla tulevaisuuteen ottamalla koko Itämeren mukaan kuvaan. Eihän sitä koskaan tiedä...

Lämmin kesä jatkui edelleen lämpiminä ja pimeinä syysiltoina. Perjantaisin kun otti nopeat lähdöt satamasta, niin ehti juuri ennen täydellisen pimeyden saapumista seuran saarikohteeseen 20NM:n päähän. Siitä oli hyvä jatkaa lauantai aamuna pidemmälle saaristoon. Tututkin lähisaarikohteet tarjosivat pimeiden iltojen myötä uusia elämyksiä: makasimme selällään täydellisessä pimeydessä veneen avotilan penkeillä ja tuijottelimme tähtikirkasta taivasta. Kaukana kaupungin valoista tähtiä näkyi hurja määrä.


Näinkö nopeasti (kahdessa kesässä) muka olimme kiertäneet lähialueen mielenkiintoisimmat saarikohteet? Taisimme muuttua laiskoiksi päivämatkan tekijöiksi, kun emme viitsineet enää lähteä viikonloppureissuilla kovin etäälle uusiin kohteisiin. Ehkä tässä kohtaa voisi ryhdistäytyä tulevana kesänä?

Kesän lomareissun ensimmäinen suunnittelupalaveri on jo pidetty. Mikäli alustavat suunnitelmat toteutuvat, lomapurjehdus alkaa kahden veneen eskaaderina kohti Gotlantia. Visbyn jättänemme kuitenkin tällä kertaa väliin. Suunnitelmana on kiertää Gotlanti itärannikkoa myöten ja jatkaa edelleen Öölantiin. Ehkäpä käväisemme kuokkimassa kruununprinsessa Victorian syntymäpäivillä Borgholmissa? Kutsua sinne ei kannata odotella postin mukana, mutta lisätietoja ja lippuja saa virallisilta veppisivuilta: victoriadagen.se


keskiviikko 15. elokuuta 2018

Säck (Krokholmsviken) ja kotiinpaluu

Loppulomasta oli tarkoitus kiertää Tukholman saariston ulkokehää pohjoiseen niin pitkälle kuin ehdittäisiin. Sandhamnissa totesimme, että on aika aloittaa kaarros kohti kotisatamaa. Toki yhdelläkin legillä olisi kotiin päässyt, mutta loman laiskistamina päätimme lyhentää päivämatkaa. Hieman hälyisän Sandhamin jälkeen halusimme löytää rauhallisen luonnonsataman, jossa voisimme uida ja nauttia lämmöstä takakannella. Sopivaksi välietapiksi löysimme satamakirjasta Krokholmsvikenin, joka tunnetaan paremmin nimellä Säck.

Pitkän lahden pohjukka on jännä luonnonoikku. Lahden pohjukan suuaukko on todella kapea ja matalimmillaan vain 2.4m syvä. Suuaukon jälkeen vettä löytyy kahdeksan metriä ja lahtea reunustavat jyrkät ja korkeat kalliot. Säck onkin erittäin suojaisa kaikilta mahdollisilta tuulensuunnilta. Ajoimme sisään suuaukosta varovarovasti. Useamman mailin perässämme ajanut noin 45 jalkainen moottorivene oli selvästikin matkalla samaan paikkaan, mutta epäröinnin jälkeen se ei uskaltanut seurata meitä enää lahden pohjukan suuaukosta sisään, vaan se pyörähti ympäri ja ilmeisesti kiinnittyi lahden pohjukan ulkopuolelle. Lahdella ei ollut ruuhkaa, joten me saimme jälleen hyvän paikan perä kohti aurinkoa.

Vesi lahdenpohjukassa oli erittäin kirkasta ja lämmintä. Viritimme aurinkovarjon avotilan suojaksi ja nautimme helteisestä päivästä uiden ja takakannella maaten. Tänä kesänä lomasäät ovat olleet täyden kympin arvoiset!

Seuraavan päivän aamuna suuntasimme vaihtelevissa tuulissa kohti kotisatamaa. Loppumatkasta puuskat olivat pitkästi toistakymmentä metriä sekunnissa, joten rullasimme ison kokonaan sisään ja saavuimme kotisatamaan leppoisasti pelkällä genualla. Lomareissun loppusaldoksi saimme aikaiseksi hieman kahdeksikkoa muistuttavan reitin sekä näimme ja koimme monta upean hienoa kohdetta. Toki veneessä olisi viihtynyt pidempäänkin kuin kolme viikkoa, mutta minkäs teet. Töihin oli palattava.
Matkaa tuli tehtyä kolmen viikon aikana yhteensä noin luokkaa 350NM, joten keskimääräiseksi päivämatkaksi muodostuu suurin piirtein 22NM. Keskimääräistä päivämatkaa nostaa hieman pidemmät legit Visbyhyn ja takaisin, joten oikeasti olimme liikkeellä loma-asenteella välttäen liian pitkiä päivämatkoja. Lyhemmillä legeillä jaksoi purjehtia (kellua) heikommassakin tuulessa ilman painetta perille pääsyn aikataulusta. Lisäksi lyhyiden legien ansiosta olimme perillä suosituissa kohteissa riittävän aikaisin saadaksemme mieluisan rantautumispaikan.

Tietysti mielessä kytee jo ajatus ensi kesän lomareissusta ja sen mahdollisesta suuntautumisesta ilmansuuntien suhteen. Vaihtoehdot ovat ilmansuuntien mukaan karkeasti ottaen:
- pohjoiseen: ei. Tämä suunta on nähty.
- itään (Suomeen tai Eestiin): mmmmm… No ehkä joskus myöhemmin?
- länteen (Mälaren järvi): Varmaan joskus tulee täälläkin käytyä, mutta ei ensi kesänä.
- etelä: täällä olisi vielä paljon uutta nähtävää, joten lienee houkuttelevin ilmansuunta?

Josko siis ensi kesänä ottaisimme loman alkuun muutaman pidemmän legin etelän suuntaan ja kävisimme pyörähtämässä Öölannissa ja ehkä mutkan Karlskronan saaristossa? Vai pitäisiköhän ahnehtia maileja ja käydä Tanskassa tai jopa mutka Ruotsin länsirannikolla, Göteborgin edustan saaristoa kurkkaamassa? Sekin on kuulemma hieno paikka. Samalla voisi maistaa josko Pohjanmeressä vesi on suolaisempaa? Takaisin voisi tulla vaikka Ruotsin läpi kanavaa pitkin. Onneksi vaihtoehtoja on kun avoimin silmin katselee. Ja toivottavasti  me saamme purjehtia vielä monta kesää ja pohtia tätä samaa kysymystä uudelleen ja uudelleen.

sunnuntai 5. elokuuta 2018

Boheemi Sandhamn

Bulleröstä on vain lyhyt rykäisy Sandhamniin. Lähdimme liikkeelle vitkuttelematta heti aamupalan jälkeen, joten olimme perillä sopivasti aamun joukkopaon jo käynnistyttyä. Saimmekin paikan satamasta varsin vaivattomasti. Samantahtiset ruotsalaisveneilijät irtaantuvat liikkeelle viimeistään aamukymmenen aikoihin, joten juuri silloin kannattaa olla jo kärkkymässä vapautuvia paikkoja suosituista satamista. Ruotsalaisveneilijät ovat mieluusti perillä kohteessaan jo kello kahden aikoihin, mutta viimeistään neljältä, jotta ehtivät saada hiiligrillinsä tuleen klo 18:00. Tämän vuoksi kello neljän jälkeen saapuvilla voi olla jo hankalampaa löytää vapaita paikkoja suosituista kohteista. Ja jos haluaa saunoa rauhassa, niin opportunisti suomalainen suuntaa saunalle iltakuuden aikoihin, kun muut aloittavat grillaamisensa. Välillä voi kannattaa tehdä asiat hieman toisin kuin keskimääräinen veneilijä.

Päivän mittaan sataman suulla oli lähes jatkuva härdelli paikkaa odottavien veneiden toimesta. Satamapoika koitti puikkelehtia kumiveneellään odottavien veneiden välissä ja ohjata veneitä vapautuviin paikkoihin oikeassa järjestyksessä. Varmasti aika ressaava kesätyö, vaikka ovathan veneilijät keskimäärin melko lupsakkaa porukkaa.

Nykyisin vieraslaitureita on kolmessa eri paikassa yhteensä yli neljäsataa: itse Sandhamnissa sekä vastapäisillä saarilla Telegrafholmenilla ja Lökholmenilla. Erillisissä saarissa oleviin satamiin kulkee ilmainen yhteysvene tunnin välein. Satamia operoi Kungliga Svenska Segel Sällskapet, joka järjestää myös Åf Offshore Racen eli tunnetummin Gotland Runt –kisan. Isolla seuralla on osaamista ja muskelia hoitaa sataman toimintaa: homma toimii hyvin ja huoltorakennuksen uuden oloiset tilat olivat suorastaan ylellisen tyylikkäät. Näistä kolmesta vaihtoehdosta on Sandhamnin vierassatama varmaankin kaikkein hälyisin ja rauhattomin, sillä sataman sijainti on suoraan sanottuna kylän ja tapahtumien keskipisteessä. Yhteysveneet tuovat Sandhamniin paljon turisteja; sekä päiväkävijöjitä että yöpyjiä saaren hotelleihin. Turistien myötä pieneltä kylältä löytyy useampi ravintola, leipomo sekä ruokakauppa. Vain systembolaget puuttuu, tai ehkä paikalliset ovat todenneet pitkän toimitusajan tilauspisteen olevan se parempi vaihtoehto saaristotunnelmiin virittäytyneiden turistien kansoittaessa kylän keskustan.


Sataman ulkopuolinen Sandhamnin kylä on hieman yllättäen tunnelmaltaan boheemi; iäkkäät talot ovat epäruotsalaisesti pientä tai suurempaakin remonttia vailla, eikä puutarhanhoito näytä kuuluvan lainkaan paikallisten ajanviettotapoihin. Kylää kierrellessämme aloin myös epäilemään josko saarelle on kielletty tuomasta ruohonleikkureita, sillä yleensä ruotsalaisille pihoille on tunnusomaista golfviheriön kaltainen hyvin nypitty nurmimatto. Tai ehkäpä Sandhamnilaiset ovat ymmärtäneet, mitä Juha Vainio ja Lasse Mårtenson kertoivat suomen kansalle kappaleessaan ”Kaikki Paitsi Purjehdus On Turhaa”:
Kävimme myös retkellä saaren toisessa päässä sijaitsevalla Trouvillen hiekkarannalla, joka on nimetty ranskalaisen esikuvansa mukaan. Ihan kelpo hiekkaranta tien päästä löytyikin. Vesi syvenee hitaasti, joten ranta on lapsiturvallinen.

Sataman palveluihin kuuluu myös Lökholmenilla sijaitseva rantasauna, joka on kaikkien vapaasti käytettävissä klo 20:30 asti. Tämän jälkeen sauna on varattavissa maksua vastaan. Lähdin saunareissulle kuuden vuoroveneellä, sillä arvelin saunalla olevan vähemmän ruuhkaa paikallisten aloitellessa grillausrutiinejaan. Saunalla olikin hyvin rauhallista, sillä ketään ei näkynyt missään. Vaan eipä ollut tultakaan pesässä. Puita ja sanomalehteä löytyi helposti, mutta tuluksia ei löytynyt mistään. Lyhyen tilannekartoituksen jälkeen tein sytöt pesään valmiiksi ja lähdin etsimään suomalaisvenettä Lökholmenin satamasta tuluksien ja saunaseuran toivossa. Molemmat löytyivät heti ensimmäisellä yrittämällä. Sauna saatiin kuumaksi mukavan jutustelun lomassa, mutta itse saunominen jäi tällä kertaa hieman hätäiseksi, sillä halusin ehtiä takaisin Sandhamniin jo seuraavalla vuoroveneellä. Totesin saunan varsin toimivaksi kokonaisuudeksi uintilaitureineen, mutta ensi kerralla varustaudun omilla tuluksilla sekä löylykauhalla. Iso Kiitos saunaseuralle, mikäli satut tätä blogia lukemaan.