Uumajan liepeillä kävimme viimeisinä Ruotsin kohteina
vanhassa sahasaaressa Norrbyskärissä sekä pohjoisempana sijaitsevassa Holmössä.
Norrbyskärissä ei ollut ruuhkaa. Se ei varmasti johtunut
tunnelman puutteesta, sillä saaressa tuntui kuin olisi rantautunut keskelle
vanhaa sahayhteisöä. Niin hyvin saaren historiaan johdattelivat viehättävä
sahamuseo sekä saaren hyvin säilyneet rakennukset: koulu, sahan työntekijöiden
kotitalot ja tehtaan johtajan talo muutamia mainitakseni. Suosikkini rakennuksista oli 100 vuotta vanha keilarata. Saaren turistipalvelut
oli järjestetty muutoin hienosti, mutta veneilijää olisi ilahduttanut
huoltorakennus.
Holmöhön matkaa tuli Norrbyskäristä reilut 33 mailia.
Holmö oli meille sopiva paikka lähteä ylittämään Pohjanlahtea Kokkolan Tankar
maalina. Holmöhössä oli mukava uimaranta aivan vierasvenelaiturin vieressä ja
loistavat palvelut. Nautimme iltaruuat rantaravintolassa ja syödessämme
ihailimme terassin edessä tepastellutta siiliä. Muutoinkin ehdimme lyhyen
visiittimme aikana nähdä niitä useampia. Holmössä vierasvenepaikkoja oli
runsaasti ja ne kaikki olivat täynnä. Ruotsalaiset herrat olivat varautuneet hellepäivään pystyttämällä hauskannäköisen aurinkoterassin laiturille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti