Nåttarö ja reissun rupisin sauna

Trosasta lähtiessä totesin Fifångista mukaan saadun ankkurin mutapaakun olevan vielä paikallaan. Kuten ahvenvidatkin. Päätin seurata kuinka kauan ne siellä haluavat meidän kanssa matkustaa. Alkumatkan saarten välisen osuuden tuuli oli heikkoa ja vauhdit jäivät lähes kelluttelun tasolle. Kun päästiin avoimemmille vesille ja saimme merihorisontin näkyviin alkoikin sitten tuulla reippaammin. Keskituuli oli luokkaa 8-10m/s, puuskat kovimmillaan 12m/s ja tuulen suunta mereltä käsin. Saimme pientä aaltoakin matkantekoa piristämään. Onneksi tuulen suunta oli sivu-/takamyötäinen, joten kasvava aalto ei ollut haitaksi. Sen verran tuuli pääsi yllättämään, että lippalakki tuli huuhdeltua kunnolla meressä. Valkoinen lippis oli onneksi helppo löytää ja ongimme sen merestä keksin avulla.

Pujahdimme Öjan saaren (Landsortin) pohjoispuolelta Tukholman saariston puolelle ja rantauduimme läheisen Nåttarön saarelle. Östermarsfladenilla ei ollut saapuessamme ruuhkaa, joten saimme veneen laiturikinnitykseen. Laituria on vain lyhyt pätkä, mutta kalliokiinnityspaikkoja on runsaasti. Monet myös ankkuroituvat suojaisaan lahteen.  Enimmillään laskin lahdelta 104 venettä, mutta enemmänkin olisi vielä mahtunut. Laiturin vieressä on pieni hiekkaranta, huoltorakennukset sekä kioski, josta saa mm. jäätelöä.

Varsinaisia asukkaita saarella ei taida juurikaan olla, mutta yhteysaluslaiturin läheisyydestä löytyy viidenkymmenen lomamökin kylä. Sellainen perinteinen lomakeskus, jotka hävisivät suomesta 90-luvun laman myötä. Täällä business näyttää voivan hyvin, sillä aivan kaikki mökit olivat vuokrattuina. Lomakylän lisäksi saarella on paljon metsää. Sellaista suomalaista mäntymetsää, mutta lyhytkasvuisempaa.

Koska saari on käytännössä yksi iso kallioinen hiekkakasa, löytyy saarelta ainakin neljä eri hiekkarantaa. Otimme rantakamppeet mukaan ja kävimme päiväretkellä niistä isoimmalla, jota mainostettiin Tukholman saariston suurimmaksi. Ranta on saaren itälaidalla, joten sieltä avautuvat upeat avomerimaisemat.

 

Tutustuimme myös isonakin nähtävyytenä markkinoituun kuningattaren luolaan, joka paikan päällä vaikutti olevan enemmänkin kolo kalliossa ryyditettynä muinaisen kuningattaren tarinalla. Totesin ruotsalaisen olevan tunnettuja markkinointikyvyistään.

Ilmeisesti lomakylän ja vandrarhemin turistien myötä Nåttarön yhteysaluslaiturin läheisyydestä löytyvät hyvät palvelut kuten hyvän valikoiman ruokakauppa, ravintola ja nakkikioski josta sai mm. ruotsalaisten rakastamia nakkisämpylöitä. Niitä samoja, joita sinäkin olet luultavasti syönyt Ikeassa käydessäsi. Ravintola osoittautui hyvätasoiseksi, eikä kekseliäisyyttäkään annosten tarjoilusta puuttunut, sillä kalaäyriäiskeittoni tarjoiltiin hapansilakkapurkista.

Illaksi varasimme rantasaunan mökkikylän respasta. Teknisesti ottaen sauna täytti tehtävänsä, mutta kaikkien saunan ystävien puolesta toivoin hartaasti tämän saunan jääneen tekijöidensä ainoaksi harjoituskappaleeksi. Toki joskus rehellisellä tavalla selkeästi huono saattaa kääntyä yllättäen positiiviseksi jutuksi. Joten tässäpä ilmainen ehdotus saunan markkinointi-iskulauseeksi: Tule meille saunomaan, reissusi rupisimpaan saunaan! Voisihan tuokin toimia eräänlaisena elämysmatkailumainoksena. Ainakin kaiken kokeneille saunahifisteille.

Saunaelämyksen jälkeen kuin pisteenä I:n päälle kuulin molskahduksen astuessani laiturilta veneen keulakannelle. Tarkistettuani puhelimen, lompakon ja muiden tavaroiden mukanaolon totesin ainoastaan ankkurin mutapaakun puuttuvan. Elämyksellisen illan jälkeen oli oikein rentouttavaa istua helteistä iltaa veneen kannella nauttien hyvin jäähdytettyjä sihijuomia.

Nåttarö, Östermarsfladen 58°53,50N 18°08,45E