Umeå: Obbolasta shoppailemaan

Höga Kusten jäi taakse ja matka jatkui Sörssölsviikistä reippaassa myötätuulessa kohti Uumajaa. Auringon lämmössä 59NM:n matka sujui varsin mukavasti. Ehdimme myös kokeilla kaikki myötätuuliviritykset: pelkällä isolla, virsikirjalla sekä genaakkerilla. Päivän erikoisuudeksi voisi mainita tänä kesänä harvinaisen purjehdusvarustuksen, joka oli t-paita ja shortsit!

Loppuosuuden päivän legistä Ruotsin puolen merenkurkun alueella voisi todeta muistuttavan etäisesti purjehdusta Perämerellä. Tosin sillä erotuksella, että päivän aikana nähtiin pari muuta venettä ja yksi rahtilaiva. Muutoin sai aika yksin nauttia ulkomerellisestä tunnelmasta.

Uumajan keskustaan ei purjeveneellä pääse, joten rantauduimme Obbolassa sijaitsevan Umeå Segelsällskap:n satamaan. Seuralla on hyvät nettisivut. Alueella on kesäkioski, uimaranta sekä vieraidenkin vapaasti käytössä oleva sauna. Myös polkupyöriä on lainattavaksi, joten kauppareissu Obbolan ruokakaupalle hoituu kätevästi. Saunan löylyt tuli todettua varsin kelvollisiksi, mutta uimaan en tarennut. Höga Kustenin alueen idyllisten saarikohteiden jälkeen UMSS:n kotisatama tuntui – no – normaalilta Perämeren pursiseuran kotisatamalta, joten yhtään kuvaa ei tullut otettua.

Käväisimme Uumajan keskustassa päiväreissulla linja-autolla, jonka pysäkki on noin 100m:n päässä satamasta. Isossa kaupungissa on ison kaupungin tarjonta ja nuoriso nautti shoppailusta alennusmyynneissä.

Örnsköldsvik

Nuoriso vaati päästä saariolosuhteiden jälkeen sivistyksen pariin kaupunkiin, joten veneen keula suuntautui kohti Örnsköldsvikiä. Tuttavallisemmin Ö-vik, kuten paikalliset kaupunkiaan kutsuvat. Tai Sörssölsvik, joksi minä tätä vaikeahkosti lausuttavaa kaupunkia joskus kutsun.

Viime vuoden jälkeen vierassatama on mennyt kokonaan uusiksi. Laiturit ovat muuttaneet satama-alueen toiseen reunaan, jonne on valmistunut uusi huoltorakennus. Samoissa tiloissa toimii myös majoituspalveluja tarjoava vandrarhem, sekä karavaanikansaa palveleva camping -alue. Toimintaa pyörittää virkeän oloinen yrittäjäpariskunta. Vierassatamaan saavuttaessa satamaisäntä oli laiturilla meitä vastassa ohjaamassa sopivaan laituripaikkaan.

Nautiskelimme kaupungin palveluista muutaman päivän, täydensimme ruoka- ja juomavarastot, sekä saimme tankin täyteen dieseliä. Kaivattu ruotsalainen kaasupullokin vaihtui täyteen läheisellä huoltoasemalla.

Mäkisten maastojen lenkkisarja sai jatkoa, kun sain houkuteltua H:n lenkille rappusharjoitukseen paikallisen hyppyrimäen alastulorinteen rappusiin. Aika parani viime vuodesta, mutta suuhun avautunut makujen maailma ei tahtonut hellittää koko loppulenkillä. Lisäharjoitusten paikka.

Ulvö: uima-allas vaan ei kaasua

Bönhamnista siirryimme upean majakkapäivän päätteeksi Ulvö:hön. Säät muistuttivat lämpötilan puolesta edelleenkin toukokuuta pikemminkin kuin heinäkuuta. Menimme tästä lannistumatta toiveikkaina hotellin laituriin, jonka vieressä on uima-allas. Kesäkuussa, suunnitellessamme reissua, olimme tietysti kuvitelleet itsemme lekottelemaan lämmössä Ulvön uima-altaan reunalle ja pulahtavamme viilennykseksi uimaan. Tämä mielikuva ei kyllä toteutunut. Olimme kuitenkin superiloisia, kun tarkenimme auringon lämmössä(vilttien alla) kohottaa lasilliset illalla ja nauttia aamulla kahvit sitloorassa. Uima-altaasta nauttivat vain naapuriveneiden lapset ja hekin sinihuulisina.

Olimme laskelmoineet saavamme Ulvöstä ruokatäydennystä sekä uuden ruotsalaisen kaasupullon. Kaupassa oli vaihtunut yrittäjä ja valikoimaan ei ainakaan saaressa olomme aikana kuulunut kaasupulloa, salaattia tai perunoita.

Viimevuotista surströmmingiä olisi varmaan ollut, siitähän pitävät huolen saarella sijaitsevat ja tuotettaan mm. Rolls Roycella mainostavat piensuolaamot. Uuden surströmmingsadon ensi-ilta on vasta elokuun puolella.

Olimme suunnitelleet myös vierailevamme saaren pohjoisosan Sandvikenin kauniiksi mainostetussa kalastajakylässä. Sinne ei kuitenkaan ollut asiaa köliveneellä. Yritimme vuokrata pyöriä kuten turistioppaassa kehoitettiin. Pyöriä oli vuokrattavana yksi kappale. Se oli liian vähän nelihenkiselle perheelle.

Vajaat kaksi vuorokautta saarella sujuivat kuitenkin leppoisasti viehättävällä kylänraitilla kävellen, jäätelökiöskin antimista nauttien ja rentoillen. Vaikka kaikki odotuksemme eivät Ulvössä täyttyneetkään, niin paikka on kokonaisuudessaan edelleen varsin pätevä veneilykohde.